Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi Asiointipalvelu
In English Haku

Vanhustyössä työskentelevien hoitajien ja esihenkilöiden näkemyksiä vanhustyön vetovoimaisuutta edistävistä tekijöistä

Tutkiva Hoitotyö -tiivistelmä: Korkiakangas E, Koivisto T, Olin N, Laitinen J. 2022. Vanhustyössä työskentelevien hoitajien ja esihenkilöiden näkemyksiä vanhustyön vetovoimaisuutta edistävistä tekijöistä. Tutkiva Hoitotyö 20(1), 3–11.

Tutkimuksen tarkoitus: Kuvata vanhustyössä työskentelevien hoitajien ja esihenkilöiden näkemyksiä siitä, millaisia toimenpiteitä tarvitaan vanhustyön vetovoimaisuuden lisäämiseen.

Aineisto ja menetelmät: Vanhustyössä työskentelevien hoitajien ja esihenkilöiden teemahaastattelut (n=40). Haastattelut toteutettiin vuonna 2021 Suomessa. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysilla.

Tulokset: Tulokset muodostivat kolme pääluokkaa keinoista, joita tarvitaan lisäämään vanhustyön vetovoimaisuutta. Pääluokat olivat vanhustyön vetovoimaisuutta edistävät yksilö, työyhteisö -ja yhteiskuntatason keinot. Eri tasoilla samanaikaisesti esille tulleita keinoja olivat myönteisten näkökulmien esille tuominen vanhustyöstä, resurssien riittävyyden varmistaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen.

Päätelmät: Vetovoimaisuuden lisääminen vanhustyössä edellyttää samanaikaisesti toimenpiteitä kaikilla kolmella tasolla. Vanhustyön vetovoimaisuuden edistämiseksi tarvitaan malli, jossa huomioidaan keinot vetovoimaisuuden edistämiseen kaikilla tasoilla: yksilö-, työyhteisö- ja yhteiskuntatasolla. Jatkossa tarvitaan interventiotutkimusta, jotta voidaan arvioida eri tasojen keinojen vaikutusta vanhustyön yksiköiden vetovoimaisuuteen.

Asiasanat: teemahaastattelu, vanhustyö, vetovoimaisuus


Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?

• Vanhustyössä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän hoitajia väestön ikääntyessä. Vanhustyössä on Suomessa jo monilla alueilla vaikeuksia rekrytoida riittävästi hoitajia.

• Vanhustyössä on useita samanaikaisia fyysisiä, psykososiaalisia, kognitiivisia ja eettisiä kuormitustekijöitä, mikä voi vähentää vanhustyön vetovoimaisuutta.

• Useat samanaikaiset kuormitustekijät uhkaavat työkykyä. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta hoitajien työurat vanhustyössä pidentyisivät.

Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?

• Vetovoimaisuuden lisääminen vanhustyössä edellyttää hoitajien ja esihenkilöiden näkemyksien mukaan samanaikaisesti toimenpiteitä yksilö-, työyhteisö- ja yhteiskuntatasolla.

• Samanaikaisesti esille tulleita yksilö-, työyhteisö- ja yhteiskuntatasolla keinoja olivat myönteisen kuvan muodostuminen vanhustyöstä ja resurssien riittävyyden varmistaminen sekä työhyvinvoinnin edistäminen.

Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen, johtamisen ja/tai tutkimuksen kehittämisessä?

• Tutkimus tarjoaa näkökulmia johtamiseen ja kehittämistyöhön vanhustyössä.

• Tutkimustulokset toimivat yhteiskunnallisen keskustelun avauksena ja tuovat näkökulmia päätöksentekoon esimerkiksi vetovoimaisuuteen vaikuttavien tekijöiden moninaisuuden kautta.

Julkaisemme käytännön hoitotyötä palvelevaa Tutkiva hoitotyö -tiedelehteä, jotta sinä pysyisit helpolla tavalla kärryillä uusimmista tutkimuksista. Lehti on vain jäsenille. Liity jäseneksi täältä.