Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata varahenkilöstön käytön yhteyttä vaaratapahtumiin.
Ville Jalo, TtM, suunnittelija, Varha – Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Tietojohtamisen palvelut, ville.jalo@varha.fi.
Maija Hupli, THT, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto, maija.hupli@utu.fi.
Eliisa Löyttyniemi, FM Matematiikka, Biostatistikko, Biostatistiikan yksikkö, Turun yliopisto, Tyks – Turun yliopistollinen keskussairaala, eliisa.loyttyniemi@utu.fi.
Sanna Salanterä, TtT, professori, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto, Tyks – Turun yliopistollinen keskussairaala, sansala@utu.fi.
Outi Tuominen, TtT, ylihoitaja, postdoc-tutkija, Tyks – Turun yliopistollinen keskussairaala, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto, outi.tuominen@varha.fi
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata varahenkilöstön käytön yhteyttä vaaratapahtumiin.
Aineisto ja menetelmät: Aineisto koostui yhden keskussairaalan kolmen vuodeosaston HaiPro-vaaratapahtumailmoituksista ja Respa-sovelluksen varahenkilöstön varauksista vaaratapahtumien aikana ajalta 1.3.–31.5.2019. Varahenkilöstön käytön ja vaaratapahtumien välistä yhteyttä tutkittiin tilastollisesti Fisherin tarkalla testillä.
Tutkimuksen tulokset: Varahenkilöstön käyttö ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä vaaratapahtumien ilmaantuvuuteen tai tyyppiin, tapahtumaolosuhteisiin vaikuttaneisiin tekijöihin, vaaratapahtumien riskiluokitukseen tai seuraukseen yksikölle. Tapahtui potilaalle -tapahtumia raportoitiin vähemmän ja läheltä piti -tapahtumia enemmän työvuoroissa, joissa työskenteli varahenkilöitä.
Päätelmät: Varahenkilöstön käyttö ei vaarantanut potilasturvallisuutta tutkituissa yksiköissä, mutta läheltä piti -tapahtumia raportoitiin enemmän. Aihetta tulisi tutkia laajemmalla otannalla, huomioiden työvuorokohtainen kokonaishenkilöstörakenne ja potilaiden hoitoisuus.
Asiasanat: henkilöstöresursointi, johtaminen, potilasturvallisuus, vaaratapahtuma, varahenkilö
Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?
• Hoitohenkilökunnan äkilliset poissaolot ovat yleisiä ja johtuvat usein äkillisistä sairauslomista.
• Poissaoloja voidaan korvata varahenkilöstöllä.
• Hoitohenkilöstövaje vaikuttaa potilasturvallisuuteen ja voi johtaa vaaratapahtumiin.
Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?
• Vaaratapahtumat jakautuivat tasaisesti työvuoroittain riippumatta siitä, oliko työvuorossa käytetty varahenkilöä.
• Läheltä piti -vaaratapahtumia raportoitiin enemmän työvuoroissa, joissa käytettiin varahenkilöitä.
• Varahenkilöstön käyttö ei aiheuttanut vakavia vaaratapahtumia.
Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön johtamisessa?
• Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköistä kuormittavat jatkuvat resursointihaasteet. Joustavilla resursointiratkaisuilla, kuten varahenkilöstön käytöllä, voidaan varmistaa potilasturvallisuutta.
• Tuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena organisaation henkilöstörakenteen suunnittelussa ja äkillisten poissaolojen hallinnassa.
