Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perhetukikeskuksen moniammatillisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kokemuksia työyhteisössä toteutetusta vertaismentoroinnista.
Henrietta Östergård-Tulonen, sairaanhoitaja (ylempi AMK), tiimivastaava sairaanhoitaja, Attendo Hammaslahti, henrietta.ostergard@elisanet.fi
Outi Asikainen, sairaanhoitaja (ylempi AMK), osastonhoitaja, Pirkanmaan hyvinvointialue, Perhetukikeskus Päiväperho, outi.asikainen@pirha.fi
Sari Himanen, FT, kliinisen hoitotyön tutkimuksen asiantuntija, Tekonivelsairaala Coxa, sari.himanen@coxa.fi
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perhetukikeskuksen moniammatillisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kokemuksia työyhteisössä toteutetusta vertaismentoroinnista.
Aineisto ja menetelmät: Laadullinen aineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella. Vastaajina olivat mentorointiparit (n=22), jotka oli muodostettu perhetukikeskuksessa työskentelevästä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Aineisto jäsenneltiin aluksi teemoittelulla ja analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tulokset: Tutkimuksen keskeisinä tuloksina havaittiin vertaismentoroinnin vahvistaneen ammatillista osaamista, kehittämismyönteisyyttä ja yhteisöllisyyden kokemusta. Tutkimustulokset korostivat suunnittelun ja johtamisen merkitystä mentorointiprosessin onnistumisen edellytyksenä.
Päätelmät: Vertaismentorointi on hyvä keino lisätä eri ammattiryhmien välistä toisen työn tuntemista ja sen myötä yhteistyön, molemminpuolisen arvostuksen ja oman ammatillisen osaamisen vahvistumista sekä yhteisten kehittämistarpeiden ja uusien työn toteuttamisen tapojen tunnistamista. Mentorointi edellyttää hyvää suunnittelua ja johtamista.
Asiasanat: hoitotyön kehittäminen, mentorointi, oppiminen, sitoutuminen, työhyvinvointi
Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?
• Mentorointi on yhteistyösuhteeseen perustuva keino tukea työelämässä tapahtuvaa oppimista.
• Mentoroinnin avulla tavoitellaan omaan työhön ja työminään liittyvää ammatillista kasvua ja kehittymistä.
• Mentorointi on muokattavissa työyhteisön tarpeiden mukaiseksi.
Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?
• Moniammatillisessa työyhteisössä mentorointi lisää ymmärrystä toisen ammattiryhmän tekemää työtä kohtaan.
• Vertaismentorointi on keino tukea moniammatillisen henkilökunnan keskinäistä tutustumista, jonka myötä kynnys yhteydenottoon madaltuu.
• Tutkimus tuotti esimerkin siitä, miten vertaismentoroinnilla voidaan parantaa hyvän yhteistyön edellytyksiä, joilla voi olla yhteys myös alan pito- ja vetovoimaan.
Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen, johtamisen ja/tai tutkimuksen kehittämisessä?
• Mentorointi on hyvä keino lisätä moniammatillista yhteistyötä, joka on tärkeää palveluiden yhteensovittamisessa ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työnjaon ja henkilöstön riittävyyden suunnittelussa.
• Mentorointia pitää johtaa, mutta se on helposti implementoitavissa kaikkiin työyhteisöihin ja se tarjoaa keinon työssä oppimiseen, hiljaisen tiedon siirtämiseen sekä yhteistyön ja jopa työilmapiirin parantamiseen.
Julkaisemme käytännön hoitotyötä palvelevaa Tutkiva hoitotyö -tiedelehteä, jotta sinä pysyisit helpolla tavalla kärryillä uusimmista tutkimuksista. Lehti on vain jäsenille. Liity jäseneksi täältä.
