Suomen Sairaanhoitajien valtuusto tarkensi strategiset teemat kolmelle seuraavalle vuodelle kokouksessaan kesäkuussa 2023.
2023–2025 toiminnassa keskitytään vahvistamaan sekä kehittämään jäsenten ja koko ammattikunnan yhteisöllisyyden kokemusta; tukemaan sairaanhoitajia ammattitaidon kehittämisessä ja vaikuttamaan sairaanhoitajien asioihin yhteiskunnallisella tasolla.
Puheenjohtaja Heljä Lundgrén-Laineen mielestä sairaanhoitajien ammattikunnan yhteisöllisyydellä tulee olemaan tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys.
- Haluamme parantaa jäsentemme yhteisöllisyyden tunnetta kuulemalla ja kuuntelemalla heitä entistä paremmin. Tahdomme edistää heidän nostamiaan asioita yhä vahvemmin ja tarjota heille vielä enemmän vaikuttamisen ja näkymisen paikkoja. Mitä suurempi sairaanhoitajien yhteisö olemme, sen paremmin tämä onnistuu, Lundgén-Laine sanoo.
Valtuuston puheenjohtajiston tehtävät kiinnostivat valtuutettuja
Suomen Sairaanhoitajien valtuuston puheenjohtajana jatkaa Pohjois-Hämeen sairaanhoitajien Minna Peltomaa. Uudeksi valtuuston varapuheenjohtajaksi valittiin Anniina Herttuainen. Hän edustaa Savon sairaanhoitajia.
Suomen Sairaanhoitajien vs. toiminnanjohtaja Terhi Reunama iloitsee siitä, että valtuuston puheenjohtajistoon oli ehdolla useampia henkilöitä.
- On todella arvokasta, että valtuuston jäsenet ovat kiinnostuneita kantamaan vastuuta ja kehittämään toimintaa myös puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan rooleissa. Kiinnostus luottamustoimintaamme kohtaan kertoo minusta myös vahvasta yhteishengestä ja luottamuksesta, vs. toiminnanjohtaja Reunama sanoo.
Sairaanhoitajien työolobarometrin tulokset puhuttivat
Suomen Sairaanhoitajat julkaisi kesäkuussa jo seitsemännen alan vetovoimaisuutta ja sairaanhoitajien työhyvinvointia kartoittavan selvityksensä. Tuloksia valtuuston jäsenet pitivät yleisesti ottaen toivoa luovina.
Saimaan sairaanhoitajia valtuustossa edustavan Kirsti Marttinen näkee positiivisten asioiden nostamisen merkityksellisenä.
- Positiivisia asioita vahvistamalla saadaan parempia tuloksia kuin negatiivisiin asioihin keskittymällä, Marttinen toteaa.
Työolobarometrin ”Työmme on mielekästä, vaikka olemmekin välillä stressaantuneita ja väsyneitä” -väittämästä vastaajat olivat pitkälti samaa mieltä. Marttisen käsityksen mukaan se kuvaa hyvin jo jonkin aikaa työssä olleiden hoitajien asennetta, mutta työuransa loppupuolella olevat sairaanhoitajat ovat Marttisen havaintojen mukaan tosi väsyneitä. Hän vahvistaa omiin kokemuksiinsa peilaten myös työolobarometrin tuloksen, että suurin osa sairaanhoitajista omaa eettisesti vahvan ammatti-identiteetin, myös nuoret hoitajat.
- Nuorten sairaanhoitajien kohdalla hoitotyön realiteetit saattavat kuitenkin tulla liian nopeasti ja liian vahvoina työelämässä eteen. Silloin tarvitaan meitä vanhempia jaksajia heitä mentoroimaan, Marttinen sanoo.
Marttinen kertookin käyttävänsä mahdollisimman ison osan työajastaan hiljaisen tiedon ja tuen välittämiseen opiskelijoille ja hiljattain valmistuneille sairaanhoitajille.
Sairaanhoitajien kokema tyytymättömyys palkkauksen kannustavuuteen pisti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitajien valtuustoedustajan Erik Indolan silmään työolobarometrin tuloksia salaillessa. Indolan mukaan tulos on varsin huolestuttava, joskaan ei yllättävä.
- Tämän seuraukset näkyvät työelämässä muun muassa heikentyneenä motivaationa osaamisen syventämiseen tai lisävastuiden ottamiseen. Jos palkkaus ei kannusta kehittymään, se ajaa pahimmassa tapauksessa sairaanhoitajan alalta, eikä siihen ole varaa. Yksi esimerkki kehityssuunnasta voisi olla kansallisen uramallin ja siihen liittyvän palkkamallin laatiminen ja käyttöönotto. Näen tällaisen ehdottoman välttämättömänä sairaanhoitajapulan korjaamiseksi, Indola sanoo.
Valtuuston puheenjohtaja, Pohjois-Hämeen sairaanhoitajien Minna Peltomaa oli hyvillään siitä, että potilasturvallisuuden huomiointi hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa sai sairaanhoitajilta selvityksessä korkeat pisteet. Peltomaa kuitenkin kiinnitti huomiota myös työolobarometrin ”Henkilöstömäärä ja ammattirakenne vastaavat työn vaativuutta” -väittämän vastauksiin. Sairaanhoitajat olivat väittämästä pitkälti eri mieltä.
- Kuulen kentän viestin selvänä: jotta laadukas ja turvallinen hoito voidaan toteuttaa, tarvitaan oikeat ammattilaiset ja tehtävien vaativuutta vastaava osaaminen sekä riittävät resurssit. Meidän tulee pitää huolta, että hoitoalalla ei lähdetä kelpoisuuksien laskemisen tielle, sanoo Peltomaa.
Ylintä päätösvaltaa Suomen Sairaanhoitajissa käyttävässä valtuustossa on edustus kaikista 15 alueyhdistyksestä. Alueyhdistykset valitsevat valtuustoedustajansa omissa vuosikokouksissaan. Kunkin alueyhdistyksen valtuutettujen määrä on riippuvainen alueyhdistyksen jäsenmäärästä. Valtuusto kokoontuu kahdesti vuodessa.
