Asiantuntijasairaanhoitajan työ vauhdittaa korvasärystä kärsivän potilaan hoitoonpääsyä. Se kuitenkin edellyttää toimivaa yhteistyötä lääkärin kanssa, sanoo terveyskeskuksessa työskentelevä asiantuntijasairaanhoitaja Helene Salmela.
Korvakipuisen potilaan kliininen tutkiminen on yksi tyypillinen työ, joka Oravaisten-Vöyrin-Maksamaan terveyskeskuksessa ohjataan asiantuntijasairaanhoitaja Helene Salmelalle.
– Se nopeuttaa selvästi potilaiden pääsemistä hoitoon. Meillä ei juurikaan ole jonoa lääkärille, vaan pystymme yleensä hoitamaan meille tulevan potilaan vielä saman päivän aikana.
Salmelalla on myös rajattu lääkkeenmääräämisoikeus. Arjessa merkittävämpää on kuitenkin saumaton yhteistyö lääkärin kanssa.
– Lääkäri on seuraavassa huoneessa. Me olemme työskennelleet jo vuosia yhdessä, tunnemme toisemme, ja meillä on keskenämme hyvä luottamus. Se on tärkeää työn sujuvuuden kannalta, hän sanoo.
Jos potilaan korvatulehdus on Salmelan kliinisen tutkimuksen mukaan selvä tapaus, hän voi pyytää lääkäriä kirjoittamaan antibioottilääkityksen. Jos taas tapaus on epäselvä, lääkäri voi pistäytyä katsomaan potilasta.
Jotta asiantuntijasairaanhoitajan osaaminen saataisiin parhaaseen käyttöön, Salmela painottaa, että on tärkeää tehdä työnkuva selväksi niin kollegoille, lääkäreille kuin potilaillekin.
– Niissä paikoissa, joissa asiantuntijasairaanhoitajan työpanosta ei käytetä yhtä paljon, se johtuu todennäköisesti siitä, että työpaikalla ei ole pystytty turvaamaan mahdollisuutta konsultoida lääkäriä, hän arvelee.
Asiantuntijasairaanhoitajan työ on vastuullista ja voi tuntua jopa stressaavalta. Salmelan mukaan on luonnekysymys, sopiiko työ itselle. Salmelan työnkuvaa asiantuntijuus on laajentanut merkittävästi.
– Työtä on paljon ja sitä varten joutuu myös opiskelemaan paljon. Samalla kuitenkin työ on muuttunut paljon mielenkiintoisemmaksi, hän sanoo.
Korvakipupotilaan kliininen tutkimus on monipuolista
Muodosta ensin yleisvaikutelma potilaasta: pitääkö hän päätään vinossa, onko turvotusta, punoitusta tai ihottumaa?
Kartoita taustatiedot rauhassa. Mitä potilas tai sairaan lapsen vanhempi kertoo sairauden alkamisesta, sen kulusta ja aikaisemmista sairauksista?
Tunnustele ja katso kaula ja iho korvan ympäriltä sekä korvalehti.
Tarkista korvakäytävän ja tärykalvon ulkonäkö pneumaattisella otoskoopilla: Onko korvakäytävässä nähtävissä tulehdusta? Liikkuuko tärykalvo, ja onko se läpinäkyvä?
Tympanometriä käytetään välikorvatulehduksen diagnosointiin.
Molempien korvien lisäksi katsotaan silmät, tutkitaan nielu ja kuunnellaan keuhkot.
Jos potilaalla on kuumetta, katsotaan tarvittaessa lasko eli punasolujen laskeutumisnopeus ja perusverenkuva.
Kannattaa tutkia myös iho: iholla voi olla esimerkiksi bakteeritulehdus, vyöruusu tai herpes.
Tarvittaessa tehdään viljely korvan eritteestä.
On yleistä, että flunssaoireet tekevät tuntemuksia korvaan. Silloin riittää toipuminen, nuhan hoitaminen ja särkylääke.
Jos olet epävarma löydöksistä, kysy lääkärin arviota.
Teksti Mari Schildt
Kuva Sami Peltoniemi
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 2/2023. Lue koko lehti.
