Tilastotietoa sairaanhoitajista

Työssä käyvät sairaanhoitajat

Sairaanhoitaja oli edelleen vuonna 2020 suomalaisten työssä käyvien kolmanneksi yleisin ammatti¹. Sairaanhoitajan ammateissa toimivista lähes 85 prosenttia toimi sairaanhoitajina (sisältää amk-ensihoitajat), kolme prosenttia kätilöinä ja hiukan yli 12 prosenttia terveydenhoitajina². Nämä osuudet eivät ole juurikaan muuttuneet neljän vuoden (2018–2022) aikana².

Sairaanhoitajan ammateissa työskenteleviin tilastoituu myös sellaiset sairaanhoitajan sijaiset, joilla ei ole vielä sairaanhoitajan tutkintoa. Vuonna 2022 yhteensä 76906 (v. 2021 yht. 76581, v. 2020 yht. 75299, v. 2019 yht. 73 428) henkilöä työskenteli sairaanhoitajan ammateissa (sisältäen myös amk-ensihoitajat, kätilöt, terveydenhoitajat)². Sairaanhoitajan ammatissa työskentelevistä suhteellisesti eniten (14,0 %) oli iältään 31–35-vuotiaita, kun kolme vuotta aiemmin isoin ikäluokka oli 41–45-vuotiaat, joiden osuus on tasaisesti pienentynyt viimeiset kolme vuotta². Miehiä sairaanhoitajan ammateissa työskentelevistä oli 9 prosenttia vuonna 2022  (v. 2021 miehiä 8,6 %, v. 2020 miehiä 8,4 %, v. 2018 miehiä 7,6 %)². Miesten osuus (miehistä) oli suurin (18,3 %) 26–30-vuotiaiden ryhmässä ja pieneni iän myötä niin, että 56−60 -vuotiaiden ryhmässä miesten osuus oli 7,3 prosenttia². Sairaanhoitajan ammatissa vuonna 2022 työskennelleistä 32,3 prosenttia (33,2 % v. 2020) oli alle 36-vuotiaita, 49,3 prosenttia 36−55-vuotiaita (49,6 % v. 2020) ja 18,5 prosenttia yli 55-vuotiaita (17 % v. 2020)². Yli 66-vuotiaita sairaanhoitajan ammatissa toimivien määrä oli noussut edellisvuosista 179 henkilöllä, mutta heidän osuutensa oli 1,2 prosentti kaikista sairaanhoitajan ammatissa työskennelleistä. Yli 71-vuotiaista sairaanhoitajista työskenteli 62 henkilöä vuonna 2022².

Kuviossa 1 esitetään sairaanhoitajan ammateissa työskentelevien lukumäärät ikäluokittain vuosina 2019-2022².

Vuonna 2022 kunnan palveluksessa työskenteli 80 prosenttia (81% v. 2021, 83 % v. 2020) ja yksityisen sektorin palveluksessa 18 prosenttia (17 %v.2021, 15 % v. 2020) sairaanhoitajan ammateissa työskentelevistä². Valtiolla tai valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä työskenteli noin 1,2 prosenttia ja yrittäjinä 0,76 prosenttia (586 yrittäjää, kun v. 2021 oli 617 yrittäjää ja v. 2020 oli 638 yrittäjää) sairaanhoitajan ammateissa työskentelevistä². Vuonna 2022 sairaanhoitajista 81 prosenttia työskenteli terveydenhuollossa ja 17 prosenttia sosiaalihuollossa, ja loput 3 prosenttia sairaanhoitajan ammateissa toimivista työskenteli muilla toimialoilla kuten myös kahtena edellisenä vuosina². Terveydenhuollossa työskentelevistä sairaanhoitajista 61 prosenttia (63 % v. 2021) työskenteli terveydenhuollon laitospalveluissa². Sosiaalihuollossa työskentelevistä sairaanhoitajista 63 prosenttia (62 % v. 2021) työskenteli sosiaalihuollon laitospalveluissa². Sosiaalihuollossa sairaanhoitajina työskentelevät olivat edelleen vuonna 2022 jonkin verran terveydenhuollon sairaanhoitajia iäkkäämpiä (Kuvio 2)².

Sairaanhoitaja-ammatteihin valmistuvat jatkavat opiskeluaan aiempaa useammin. Heistä 2,8 prosenttia oli päätoimisia opiskelijoita vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2019, kun kymmenen vuoden aikajaksolla vastaava luku oli 1,8 prosenttia. Kätilöksi valmistuneet olivat useimmiten vuoden kuluttua opiskelemassa (4,9 %).³ (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi )

Sairaanhoitajan ammateissa työskentelevien korkeimmat tutkinnot viideltä viimeisimmältä tilastovuodelta kuvataan taulukossa 1.

Taulukko 1. Vuosina 2018-2022 sairaanhoitajan ammateissa työskennelleiden korkeimmat tutkinnot (%) ².

Sairaanhoitajan ammateissa toimi vuonna 2022 ilman sairaanhoitajan tutkintoa 1827 henkilöä (1387 henkilöä v. 2021), joilla oli korkeimpana tutkintonaan muu alemman asteen hoitoalan tutkinto tai ylioppilastutkinto (974 lähihoitajaa, 73 perushoitajaa, 40 lääkintävahtimestari-sairaankuljettajaa, 740 ylioppilasta). Ilmeisesti nämä toimivat sairaanhoitajan sijaisina. Ylioppilastutkinnon korkeimpana tutkintonaan suorittaneista 14 prosenttia oli 41–60-vuotiaita. Tutkintotieto puuttui 240 sairaanhoitajan ammatissa toimivalta ².

Vuonna 2022 kaikista sairaanhoitajakoulutuksen korkeimpana tutkintonaan suorittaneista 51 prosenttia (vuonna 2021 52 %; 2020 ja 2019 54 %; 2018 55 %) työskenteli kuntasektorilla. Yksityissektorilla työskenteli 16 prosenttia (vuosina 2021 15%, vuosina 2020-2018 14 %), valtiolla 1,4 prosenttia (1,3 % v. 2021-2018) ja yrittäjinä noin 2 prosenttia kuten myös neljänä aiempana vuonna. Työnantajatietoa ei ole noin 30 prosentista (poissa työelämästä) ja 0,1 prosentilla se on tuntematon. Sairaanhoitajakoulutuksen korkeimpana tutkintonaan suorittaneista alle 66-vuotiaista 11 prosenttia toimi muilla kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla vuonna 2022 (v. 2021 9,9 %) ². Vuonna 2022 kaikkiaan 11,6 prosenttia (10111 henkilöä, vuonna 2021 9672 henkilöä) alle 61-vuotiaista, sairaanhoitajatutkinnon (sisältäen ensihoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt) korkeimpana tutkintonaan suorittaneista työskenteli muilla toimialoilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa ja poissa työelämästä (ei toimialaa/työnantajaa) oli kahdeksan prosenttia (6959 henkilöä) (Kuvio 3)².

Sairaanhoitajatutkinnon korkeimpana tutkintonaan suorittaneiden ikäluokassa 46-50-vuotiaat oli eniten (15 %) niitä sairaanhoitajia, jotka työskentelivät jollain muulla toimialalla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa².

Osa-aikaisuus

Kuntasektorilla työskentelevistä kuukausipalkkaisista sairaanhoitajista 18,5 prosenttia (17,3 % vuonna 2020) teki osa-aikaista työaikaa vuonna 2021. Valtaosa osa-aikaisista sairaanhoitajista oli naisia. Osa-aikaista työaikaa kuntasektorilla tekevien miessairaanhoitajien osuus oli 8,9 prosenttia. ⁴ (Lähde: Tilastokeskuksen StatFin Palkkarakenne -ja palkkatilastot 2021)

Sairaanhoitajien (sisältäen myös terveydenhoitajat ja kätilöt) osittaisen työajan osuus oli vuonna 2023 (20,6 %) hivenen isompi kuin vuonna 2022 (20,0 %). Osa-aikaista työtä tekevien sairaanhoitajien osuus vuonna 2023 oli suurempi (20,6 %) kuin osa-aikaisten osuus koko väestössä (18,6 %), mutta osa-aikatyötä tekevien naissairaanhoitajien osuus oli pienempi (21,1 %) kuin osa-aikatyötä tekevien naisten osuus koko väestössä (23,8 %). Osa-aikaista työaikaa tekevien miessairaanhoitajien osuus jäi alle tuhannen henkilön, mutta väestötasolla työllisistä miehistä 13,5 % teki osittaista työaikaa vuonna 2023. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2024/ työvoimatutkimus vuosilta 2023 ja 2022).⁵

Maahan muutto ja maastamuutto

Ulkomaista syntyperää olevien osuus oli 4,5 prosenttia sairaanhoitajan ammateissa työskentelevistä vuonna 2022 (4,1 % v. 2021; 3,7 % v. 2020; 3,4 % v. 2019). Heistä 23 prosenttia (25 % v. 2021; 27 % v. 2020; 29 % v. 2019) oli EU-maista ja 77 prosenttia EU-maiden ulkopuolelta. Syntyperä ei ollut tiedossa 41 henkilöllä sairaanhoitajan ammatissa toimivista. EU-maista tulevista 70 prosenttia työskenteli sairaanhoitajan ammatissa terveydenhuollossa ja 28 prosenttia sosiaalihuollossa. Heistä 89,5 prosenttia oli naisia. EU-maiden ulkopuolelta tulevista työskenteli 68 prosenttia terveydenhuollossa ja 27,5 prosenttia sosiaalihuollossa. Heistä 84 prosenttia oli naisia.²

Sairaanhoitajien maastomuutto lisääntyi tasaisesti 2010-luvun alkupuolella, mutta on laskenut jälleen vuosikymmenen loppupuolella, kuten kuviosta 4 voidaan nähdä.

Vuosien 2011–2019 aikana Suomesta on muuttanut reilut 1000 sairaanhoitajaa. Suosituimmat kohdemaat ovat olleet Ruotsi, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta. Maastamuuttajista 28 prosenttia oli alle 36-vuotiaita. Eniten (28 %) maasta muuttivat 26–30-vuotiaat sairaanhoitajan ammatissa työskentelevät, toiseksi eniten (18 %) 19–25 vuotiaat ja kolmanneksi eniten (16 %) 31–35-vuotiaat. ⁶

Vuoden 2015 jälkeen Suomesta on vuosittain lähtenyt enemmän (2017: -70 ) sairaanhoitajia pois kuin Suomeen tulee. Suurin osa muutoista on ollut tilapäisiä. Suomeen tuli eniten sairaanhoitajia Virosta.⁷ (Lähde: Juuti 2020)

Vastavalmistuneista sairaanhoitajista (sis. kaikki sairaanhoitaja-ammatit) 1,1 prosenttia muutti Suomesta pois vuoden sisällä valmistumisesta (2019), mikä vastaa kymmenen vuoden aikajakson (2009–2019) keskiarvoa. Sairaanhoitaja-ammateista kätilöiksi valmistuneet muuttivat muita hieman useammin (1,7 %) ulkomaille. Aktiivisimpia (10 %) maasta muuttajia olivat ruotsinkielisistä ammattikorkeakouluista valmistuneet. ³ (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi )

Eläköityminen

Kunta-alalta sairaanhoitajia eläköityi 499 henkeä vuonna 2018. Keskimääräinen eläkeikä oli 63,8 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi lähes yhtä paljon eli 467 henkilöä keski-iän ollessa 52,6 vuotta ⁸.

Vuodesta 2020 vuoteen 2021 eläköityi 1429 sairaanhoitajaa (sis. ensihoitajat AMK, terveydenhoitajat ja kätilöt)². Näistä 23 prosenttia (328 hlöä) oli alle 61-vuotiaita². Vuodesta 2019 vuoteen 2020 vastaava luku oli 17 % (257 hlöä)². Eniten eli 60 prosenttia eläköityi 60–65-vuotiaana (vuodesta 2019 vuoteen 2020 vastaava luku oli 65 % (980 hlöä)². Yli 65-vuotiaana näistä sairaanhoitajista eläköityi 2021 mennessä 17 prosenttia, joka on samaa tasoa kuin vuodesta 2019 vuoteen 2020².

Kunta-alalta eläköityy 24,6 prosenttia sairaanhoitajista, 31,2 prosenttia terveydenhoitajista ja 45 prosenttia osastonhoitajista seuraavalla kymmenvuotiskaudella 2022 − 2031 ⁹.

Alanvaihto

Sairaanhoitajien alanvaihto on ollut viime vuosina lisääntyvässä määrin keskustelussa. Näemme vasta tulevina vuosina, millainen tilanne on tilastojen valossa tällä hetkellä, sillä tilastot tulevat noin kaksi vuotta jäljessä. Taulukkoon 1 on koottu vuosien 2018–2021 tilanteet niiden sairaanhoitajien kohdalta, jotka olivat sairaanhoitajan ammatissa töissä 1, 3 ja 5 vuotta aikaisemmin.² Tässä taulukossa alanvaihdolla tarkoitetaan poistumaa sairaanhoitaja-ammateista (sairaanhoitaja/ensihoitaja, kätilö, terveydenhoitaja).

Taulukko 2. Sairaanhoitaja-ammateista poistuma vuosien 2018–2021 työ- ja poissaolotilanteen mukaan, kun tarkastelun kohteena sairaanhoitaja-ammateissa toimineet 1, 3 ja 5 vuotta aiemmin. (Lähde: Suomen Sairaanhoitajien Tilastokeskuksen ostotilastot 2020–2023)²   

Vuoden 2021 sairaanhoitajamäärään verrattuna 4,5 prosenttia (3359 hlöä) oli toisella alalla töissä niistä sairaanhoitajista, jotka olivat vuotta aiemmin (v. 2020) toimineet sairaanhoitajina. Vastaava poistuma toiselle alalle oli hieman vuosien 2020 (4,3 %) ja 2018 (4,4 %) tasoa korkeampi. Tilastollisesti vuosista 2018–2021 poikkeaa vuosi 2019, jolloin vielä vuotta aiemmin sairaanhoitajan ammatissa toimineista oli toisille aloille siirtynyt reilut 1300 sairaanhoitajaa enemmän kuin kuin vuonna 2021 vastaavana tarkastelujaksona.² 

Vuonna 2018 töissä olleista sairaanhoitajista oli kolmen vuoden aikana vuoteen 2021 mennessä siirtynyt toiselle alalle 7426 hlöä, joka määrällisesti on 10 prosenttia vuoden 2018 töissä olleiden sairaanhoitajien määrästä ja 9,9 prosenttia vuoden 2021 työssä olevien sairaanhoitajien määrästä. Viiden vuoden aikajaksolta (2016->2021) vastaava poistuma on määrällisesti 12,3 prosenttia vuoden 2021 sairaanhoitajien määrästä ja 13.3 prosenttia vuoden 2016 sairaanhoitajien määrästä.² 

Poistuma vuodesta 2020 vuoteen 2021 oli yhteensä 7595 sairaanhoitajaa, joista 44 prosenttia (3359 hlöä) siirtyi pois sairaanhoitajan ammatista². Poistumaa tapahtui luonnollisesti myös eläkkeelle jäämisen ja muiden syiden takia. Alanvaihto on kuitenkin suurin syy vuosittaiselle sairaanhoitajan ammatista poistumiselle². Alle 61-vuotiaista 3243 alanvaihtajasta (2020->2021) reilu kolmannes (35 %) oli 31–40-vuotiaita. Alle 25-vuotiaita heistä oli 5,5 prosenttia ja 16 prosenttia 51–60-vuotiaita. Pois sairaanhoitajan ammatista vaihdettiin kaikenikäisenä, mutta vaihto painottui kuitenkin nuorempiin ikäluokkiin. Huomioitavaa on se, että alanvaihto voi olla myös määräaikaista ja osa sairaanhoitajista pysyy kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä.

Katso myös edellä kuvio 3 (Muilla toimialoilla kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla toimivien ja poissa työelämästä olevien sairaanhoitajien osuus ikäluokittain sairaanhoitajatutkinnon korkeimpana tutkintonaan suorittaneista), jonka mukaan vuonna 2021 kaikkiaan 11 prosenttia alle 61-vuotiaista sairaanhoitajatutkinnon (sis. ensihoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt) korkeimpana tutkintonaan suorittaneista työskenteli muilla toimialoilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Tilastokeskuksen vertailussa sairaanhoitajista oli vaihtanut alaa reilut viisi prosenttia vuosien 2010 ja 2018 välillä. Alanvaihtajiksi tässä ei laskettu niitä, jotka olivat pysyneet edelleen terveys- ja hyvinvointialalla ¹⁰(Pehkonen 2020).

Tilastoerot saattavat johtua eri tilastoissa siitä, miten sairaanhoitaja ja alanvaihto määritellään. Suomen Sairaanhoitajien julkaisemissa tilastokeskuksen ostotilastoissa sairaanhoitajiksi lasketaan sairaanhoitaja-ammateissa toimivat eli myös kätilöt ja terveydenhoitajat sekä amk-ensihoitajat, jotka tilastoidaan ja rekisteröidäänkin sairaanhoitajina.

Työllisyystilanne

Työvoimapula-ammattien kärjessä vuoden 2022 tilanteen mukaan ovat heti toisena sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat lähihoitajien jälkeen. Pulaa (Pirkanmaa) tai paljon pulaa (muu maa) hakijoista on koko maassa.¹¹

Vuodesta 2020 vuoteen 2021 oli työttömänä ollut 392 sairaanhoitajaa (sis. ensihoitajat AMK, terveydenhoitajat ja kätilöt)². Näistä eniten, 68 henkilöä oli 26–30-vuotiaiden ikäryhmästä. Työttömyys jakautui tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin ollen pienimmillään 29 henkilöä 46–50- ja 61–65-vuotiailla².

Vastavalmistuneiden työllistymisprosenteissa on alueellista vaihtelua, mutta kaikista ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistymisprosentti on noussut hieman viime vuosina. Vuoden päästä valmistumisesta 94,4 prosenttia sairaanhoitajista oli työllistynyt ja 1,0 prosenttia oli työttömänä (2021), kun kymmenen vuoden aikana matalimmillaan se oli vuonna 2016, jolloin työllistymisprosentti oli 90,2 ja työttömyysprosentti 4,4. Vuoden jälkeen valmistumisesta sairaanhoitajista oli opiskelemassa 1,2 prosenttia. Vuonna 2021 1,3 % terveydenhoitajista ja 0,7–3,0 % kätilöistä oli työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen .¹²

Sairaanhoitajien osuus perusterveydenhuollon palveluissa

Sairaanhoitajat vastaavat isosta osasta perusterveydenhuollon avoyhteydenotoista tai vastaanottokäynneistä. Sairaanhoitajien osuus eri tavoin tarjottavista palvelumuodoista on suuri, ja se on lisääntynyt jatkuvasti viimeisen viiden vuoden aikana vastaanotto- ja puhelinpalveluissa samoin kuin sähköisen asioinnin palveluissa ja reaaliaikaisessa etäasioinnissa. Kotiin tehtävistä käynneistä sairaanhoitajien osuus on keskimäärin vain 23 prosenttia, joka sekin on ollut hienoisessa nousussa. Katso tarkemmin tästä 22.5.2020 päivitetystä Avohilmo-yhteenvedosta.

Alan opiskelijat

Sairaanhoitajakoulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä on laskenut tasaisesti vuosina 2016-2020. Kaikkien hakijoiden määrä nousi hieman vuonna 2020 samalla kun aloituspaikan vastaanottaneiden määrä nousi. Ensisijaisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista oli kuitenkin jopa aiempaa pienempi (31 %) vuonna 2020.¹³ (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi 3.5.2021)

Kuviossa 5 esitetään sairaanhoitaja-ammatteihin opiskelemaan hakeneiden ja opiskelupaikan vastaanottaneiden lukumäärät 1916-2020.

Taulukossa 3 nähdään ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden lukumäärät sairaanhoitaja-ammattien tutkintokoulutuksissa vuosina 2019-2022. Aloittaneiden opiskelijoiden määrät ovat kasvaneet viimeisen neljän vuoden aikana.

Taulukko 3 Uusien opiskelijoiden lukumäärät sairaanhoitaja-ammattitutkinnoittain vuosina 2017-2022¹⁶

Taulukossa 4 kuvataan sairaanhoitaja-ammateittain tutkinnon suorittaneiden lukumäärät neljän edellisvuoden aikana.¹⁶ Suoritettujen tutkintojen määrät, etenkin sairaanhoitaja AMK -tutkinnon suorittaneiden määrät ovat pienentyneet viimeisen neljän vuoden aikana.

Taulukko 4. Tutkinnon suorittaneiden lukumäärät sairaanhoitaja-ammattiryhmittäin vuosina 2019-2022¹⁶.

Sairaanhoitajista valmistuu 10 vuoden tarkastelujaksolla noin 80 % aloittaneista. Tavoiteajassa valmistuu noin 50-60% aloittaneista.¹³

Aikaisempi koulutus

Uusista sairaanhoitajaopiskelijoista ylioppilaiden osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut tasaisesti 49 %:iin, kun se vuonna 2012 oli 59 % ¹⁴ . Vuonna 2021 sairaanhoitajatutkinnon suorittaneista 50 %:lla oli ylioppilastutkinto¹⁵. Ammatillinen tutkinto oli puolestaan entistä useammalla (58 %) uudella sairaanhoitajaopiskelijalla vuonna 2021 (vuonna 2011 47 %:lla). Tutkinnon suorittaneista sairaanhoitajista aikaisempi ammatillinen tutkinto oli 61,1 %:lla vuonna 2021¹⁵. Aikaisempi amk-tutkinto oli noin 5,4 %:lla ja aikaisempi alempi sekä ylempi korkeakoulututkinto 2,2 %:lla uusista sairaanhoitajaopiskelijoista¹⁴ . Noin 6,6 %:lla (vuonna 2021) uusista sairaanhoitajaopiskelijoista ei ollut aiempaa tutkintoa tutkintorekisterissä (vuonna 2011 6,2 %).¹⁴ Tutkinnon suorittaneista sairaanhoitajista 2,1 %:lla on aiempi ylempi korkeakoulututkinto ¹⁵ .

Palkkaus

Vuonna 2021 kunta-alan sairaanhoitaja-ammattien kokonaisansion keskiarvo oli 3393 €/kk ja mediaani 3274 €/kk. On huomioitava, että kokonaisansio sisältää myös epämukavan työajan lisät lisä- ja ylityöpalkkoineen. Vaikka sosiaali-ja terveydenhuoltoalalla tehdään paljon vuoro-, lisä- ja ylitöitä, silti sairaanhoitaja-ammattien (322) keskimääräinen kokonaisansio yltää hädin tuskin kuntasektorin kaikkien muiden ammattiryhmien kokonaisansioon. Keskiansio kunnan muilla ammattiryhmillä oli 3449 €/kk ja mediaani 3107e.

Säännöllisen työajan ansio sisältää erilaiset epämukavan työajan lisät, mutta ei sisällä loma- eikä kertakorvauksia. Sairaanhoitaja-ammattien säännöllisen työajan ansio e/kk eri työnantajilla vuonna 2021 (keskiarvo/mediaani) oli:

• Kunta 3250 / 3165
• Valtio 3572 / 3503
• Yksityinen (tiedot vuodelta 2020) 3063 / 2963

Vuorotyötä tekevän sairaanhoitajan kokonaisansiosta iso osa koostuu epäsäännöllisen työajan korvauksista. Arkipäivätyötä tekevien kokonaiskuukausiansiot jäävät lähelle peruspalkkaa. (työkokemuslisät v. 2021: 5 vuoden jälkeen 3% ja 10 vuoden jälkeen 8 %)

Kunta-alan tehtäväkohtainen, keskimääräinen sairaanhoitaja-ammatin peruspalkka oli 2645 euroa vuonna 2021. Sairaanhoitaja-ammattien ja esimerkkinä sairaaloiden lähijohtajien keskimääräiset peruspalkat vuonna 2021:

• sairaanhoitaja 2625 e/kk
• terveydenhoitaja 2663 e/kk
• kätilö 2663 e/kk
• ensihoitaja (hoitotaso) 2657 e/kk
• apulaisosastonhoitaja (sairaala) 2910 e/kk
• osastonhoitaja (sairaala) 3413 e/kk.

Sairaanhoitaja-ammateissa miesten kokonaisansio oli Suomessa vuonna 2021 keskimäärin 263 e/kk suurempi kuin naisten. ⁴

Pohjoismainen vertailu

Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.

Sairaanhoitajat tienaavat muissa Pohjoismaissa enemmän kuin Suomessa.

Suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita Pohjoismaita alhaisemmalle tasolle, kun elinkustannusten vaikutus otetaan huomioon.

Pohjoismaisesta vertailusta löytyy Suomen Sairaanhoitajien kannanotto.

Tilastolähteet

1. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastotiedote 2022. Päivitetty 13.10.2022.
2. Tilastokeskuksen ostotilastot 2023 / tiedot vuoteen 2021 asti (tilastot päivittyvät kerran vuodessa, uusimmat tiedot yleensä 2 v viiveellä). Päivitetty 3.8.2023 Päivitys kesken 21.10.2024, osaan päivitetty jo vuoden 2022 tietoja vuoden 2024 ostotilastoista.
3. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi, 28.6.2021.
4. Tilastokeskuksen StatFin Palkkarakenne -ja palkkatilastot 2021. Päivitetty 9.5.2022.
5. Tilastokeskuksen ostotilastot 2024/ Työvoimatutkimus vuodelta 2023 ja 2022. Päivitetty 23.9.2024.
6. Tilastokeskuksen ostotilastot 2020 sairaanhoitajien ulkomaille muutosta (sairaanhoitajat tässä niitä, joilla sairaanhoitajatutkinto korkein suoritettu tutkinto).
7. Meri Juuti 2020, Maastamuutto ja maahan muutto. Tilastokeskuksen artikkeli.
8. Keva 2021. Kuntien työvoimaennuste 2030. Sairaanhoitajien eläköityminen kunta-alalla. Päivitetty 3.3.2021.
9. Keva 2022. Eläköitymisennusteet 2022-2041. Päivitetty 13.5.2022.
10. Pehkonen Sampo 17.1.2020. Alan vaihto: Tilastokeskuksen artikkeli.
11. Ammattibarometri 2022. Avoimet työpaikat ja sairaanhoitajapula. Päivitetty 7.7.2023
12. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi: Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistyminen ja alueellinen sijoittuminen. Päivitetty 7.7.2023.
13. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi, Päivitetty 3.5.2022.
14. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi: Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus 2010-2021. Päivitetty 7.7.2023.
15. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi: Tutkinnon suorittaneiden aikaisempi koulutus 2010-2021. Päivitetty 7.7.2023.
16. Tilastokeskuksen maksuttomat tietokannat StatFin /Opiskelijat ja tutkinnot / 13k9 — Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja tutkinnot (koulutuskoodi), 2002-2022. Päivitetty 6.7.2023.

Millaisia muita tilastoja sairaanhoitajista haluaisit lukea tältä sivulta?

Ota yhteyttä Suomen Sairaanhoitajiin ja kerro, millaisia tilastoja haluaisit lukea tältä sivulta!