Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi Asiointipalvelu

Anna aikaa transasiakkaalle

Kun asiakas ottaa puheeksi sukupuoli-identiteettinsä, tarvitaan kuuntelevaa ja sensitiivistä otetta. Vähemmistöstressi vaikuttaa monella tavalla terveyteen ja elämänlaatuun.

Työterveyshoitaja Sami kohtaa selkäkivuista kärsivän asiakkaan, joka saapuu kontrollikäynnille. Lähtöä tehdessään asiakas mainitsee yllättäen, että hän on pohtinut sukupuoli-identiteettiään ja kokee olevansa transsukupuolinen. Asiakas ei ole kertonut asiasta aikaisemmin kenellekään. Keskustelu avaa uusia näkökulmia myös asiakkaan kipukokemukseen. Käynti jää askarruttamaan Samia. Hän miettii, osasiko kuitenkaan kohdata asiakasta oikein.

Miten kannattaa toimia, kun asiakas ottaa puheeksi transsukupuolisuutensa, itsenäinen kouluttaja ja konsultti, sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteriopiskelija Elina Partanen?

– Aivan ensimmäiseksi kannattaa kiittää luottamuksesta: kiitos kun kerroit. Se viestittää, että tästä asiasta on ok puhua, Partanen sanoo.

Hänen mukaansa keskeinen käsite tilanteen ymmärtämiseen on vähemmistöstressi. Se on teoreettinen malli, joka selittää stigmatisoitujen vähemmistöjen kokemaa kroonista stressiä ja sen syntyprosessia. Stigma kuvaa häpeän aiheuttamaa leimaa.

Vähemmistöstressi koostuu ulkoisesta ja sisäisestä stressistä. Ulkoinen on esimerkiksi sanallista häirintää, väkivaltaa ja ylipäätään ihmisten ja instituutioiden aiheuttamia syrjintäkokemuksia. Sisäinen vähemmistöstressi on psykologinen prosessi, joka antaa merkityksiä näille kokemuksille.

– Kun ihminen peilaa itseään käsityksiin, joiden mukaan homot ovat huonompia, säälittäviä ja sairaita, se aiheuttaa hänelle sisäistä vähemmistöstressiä. Meillä on tutkimusnäyttöä, että tällöin ihminen kokee myös ulkoiset syrjintätapaukset voimakkaammin. Se on kuin tuplalyönti, Partanen sanoo.

Kasautuneen vähemmistöstressin takia paine kertoa omasta identiteetistä voi tulla ulos räjähdysmäisesti. On ikään kuin pakonomainen tarve kertoa. Partanen neuvoo, että tällaisessa tilanteessa ihmistä ei pidä lähettää matkoihinsa, vaan asia on käsiteltävä.

Vähemmistöstressi kannattaa aina ottaa vakavasti, koska sen tiedetään olevan yhteydessä esimerkiksi masennukseen, itsemurhiin, päihdeongelmiin ja syömishäiriöihin.

Seuraavaksi Partanen neuvoo selvittämään asiakkaan motiivia: miksi hän halusi ottaa asian esille?

– Sairaanhoitaja voi kysyä, mitä toivot minulta? Voin tukea, tai ohjata eteenpäin, jos koet sen tarpeelliseksi. Tai katsommeko sinulle uuden ajan? Nopeakin keskustelu riittää siihen, että saadaan jonkinlainen jatko sovittua, Partanen sanoo.

Suomessa on kaksi transpoliklinikkaa, Tampereella ja Helsingissä, joilla on oikeus asian diagnosointiin. Lähetteen voi tehdä lääkäri, joka tuntee asiakkaan psyykkisen tilan parhaiten.

– Neuvon aina, että älä painosta kumpaankaan suuntaan. Ihmisen pitää itse löytää itsensä, koska ulkoapäin sanoitettu identiteetti ei ole kenenkään oma, Partanen sanoo.

Sukupuoli-identiteetti on arkaluontoinen henkilötieto. Sitä ei tule kirjata, ellei se ole hoitosuhteelle olennaista. Kun se tulee ilmi käyntisyyn ulkopuolella, potilaalta tulee kysyä, saako asian kirjata.

– Jos et tiedä, mitä sanoja käyttää, kysy asiakkaalta, Partanen neuvoo.

Neljä vuotta sitten tehty tutkimus havaitsi, että nuoren asiakkaan sosiaalinen tuki ja hänen itse omaksumansa nimen käyttö vähensivät depressiivisiä oireita. Itsetuhoinen ajattelu väheni lähes kolmanneksella ja itsetuhoinen käyttäytyminen yli puolella.

Vähemmistöstressi kannattaa aina ottaa vakavasti, koska sen tiedetään olevan yhteydessä esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen, itsetuhoiseen käyttäytymiseen, itsemurhiin, päihdeongelmiin ja syömishäiriöihin. Kroonisen fysiologisen stressin kautta se vaikuttaa myös somaattisiin tiloihin.

Partanen sanoo, että esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien kohdalla on löytynyt yhteys vähemmistöstressiin. Siten Samin asiakkaan selkävaivojenkaan hoidossa kroonista stressiä ei kannata jättää huomiotta.

Teksti Mari Schildt

Kuva Shutterstock

Sairaanhoitaja, Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden maisteriopiskelija, itsenäinen kouluttaja ja konsultti Elina Partanen on kouluttanut sosiaali- ja terveydenhuollon työyksiköissä sekä oppilaitoksissa. Hän luennoi myös Sairaanhoitajapäivillä 2022.

Kirjoitus on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 6/2022. Lue koko lehti.