Asetuksen ja rahoituksen puute viivyttää kansallisia laaturekistereitä | Sairaanhoitajat Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Asetuksen ja rahoituksen puute viivyttää kansallisia laaturekistereitä

uutinen

THL:n ylläpitämien sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten laaturekisterien käynnistys viivästyy. Toiminta päästään aloittamaan vasta sitten, kun laaturekistereitä määrittelevä asetus astuu voimaan. Myöskään valtion budjetissa ei ole varattu ensi vuodelle rahaa rekisterien ylläpitämiseen.

Lakimuutos, jonka mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastuulla on ylläpitää terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä, tuli voimaan jo puolitoista vuotta sitten. THL:n oli tarkoitus ottaa toiminta kontolleen ensi vuonna, mutta asetus, jossa rekisterit määritellään, on edelleen keskeneräinen, ja myös rahoitus puuttuu valtion ensi vuoden budjetista.

Vuoden vaihteessa päättyvässä Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -pilottiprojektissa on ollut mukana seitsemän tautikohtaista pilottirekisteriä. Lisäksi mukana on kaksi hoidon kenttää poikkileikkaavaa ryhmää; hoitotyösensitiivisen laadun työryhmä ja perusterveydenhuollon laadun ryhmä.

  • Pilottirekisterit voivat jatkaa toimintaansa vuoteen 2024 asti voimassa olevien tutkimuslupien turvin. Meillä on myös pieniä summia IT:n kehittämiseen ensi vuodelle, mutta oleellistahan tässä ei ole IT, vaan koko se muu kokonaisuus, sanoo ylilääkäri Jonna Salonen THL:stä.

Hänen mukaansa työtä tarvitaan rahoituksen varmistamiseksi.

  • Emme haluaisi, että hyvä työ, joka pilottirekistereissä on tehty, jotenkin katkeaisi, koska sen uudelleenkäynnistäminen olisi hirveän työlästä, Salonen sanoo.

Tietoa kaatumisista ja painehaavoista

Toinen laaturekisterin poikkileikkaavista ryhmistä, Hoitotyösensitiivisen laadun työryhmä, pohjaa jo neljä vuotta toimineeseen Hoitotyön kansallisen vertaiskehittämisen yhteistyöverkostoon (HoiVerKe). Verkosto on tuottanut omaehtoisesti tietoa hoitosensitiivisestä laadusta. Eri sairaalat ovat keränneet tietoa muun muassa hoitotyön potilaspalautteesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä.

  • Lokakuusta lähtien noin 350 työyksikköä tuottaa meille tietoa haittaa aiheuttaneista kaatumisista, ja parisataa työyksikköä tuottaa tietoa painehaavatilanteesta eri sairaaloissa, kertoo johtaja Kristiina Junttila HUSin Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksesta.

Hänen mukaansa työryhmän tavoitteena on, että toiminta sisältyisi jossain vaiheessa THL:n laaturekisteritoimintaan.

  • Ei ole kestävää, että nyt mukana olevat kymmenkunta organisaatiota itse tekevät vertailutiedon eli ulkopuolinen vertailutietojen tuottamisen palvelu puuttuu. Aineistojen yhdistämiseen, siivoamiseen ja analysoimiseen menee valtavasti työaikaa, Junttila sanoo.

Rekisteri yhdenmukaistaa tietoa

Laaturekisterillä tarkoitetaan tietoa, joka on kerätty potilaiden saamasta hoidosta ja hoitotuloksista. Tietoa vertailemalla saadaan näkyviin hoidon laatu: missä on onnistuttu ja missä olisi vielä kehitettävää. Rekisteristä saadaan näkyviin myös sellaiset onnistumiset, joista voi olla apua muillekin saman asian kanssa työskenteleville.

Siirtyminen lakisääteisiin, kansallisiin laaturekistereihin, turvaa paitsi rahoituksen, myös yhdenmukaistaa käytänteitä: rakennetta, hallinnointia ja toimintaa.

  • Kansallista koordinaatiota ihan ehdottomasti tarvitaan. Tarvitsemme sekä sosiaali- että terveydenhuollosta tietoa siitä, miten hyvin asiat tehdään, mitä saadaan aikaan ja miten vaikuttavaa se on. Laaturekisteritoiminta on yksi hyvä keino siihen, Salonen sanoo.

Hänen mukaansa kansallisissa rekistereissä toiminta käytännössä nopeutuu ja sujuvoituu, kun mallit ovat yhteiset, ja tietoa voidaan tulkita ja analysoida yhteneväisesti. Yhteisten kriteerien avulla kerätty tieto on myös paremmin käytettävissä, kun laatua ja vaikuttavuutta voidaan seurata valtakunnallisesti.

  • Rekistereiden avulla saadaan myös kustannussäästöjä, kun asiat tehdään hyvin, tehdään järkeviä päätöksiä, eikä aiheuteta turhia haittoja, Salonen sanoo.
Kuvassa vas. ylilääkäri Jonna Salonen THL:stä ja Kristiina Junttila HUSin Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksesta.
Kuvassa vas. ylilääkäri Jonna Salonen THL:stä ja Kristiina Junttila HUSin Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *