Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Globaali koronapandemiakatsaus paljastaa vakavia puutteita henkilöstön turvallisuudessa

uutinen

17.9. vietettävän Maailman potilasturvallisuuspäivän teemana on tänä vuonna terveydenhuollon ammattilaisten turvallisuus. Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto ICN julkaisi tuoreimman koronapandemia -katsauksensa. Tulokset osoittavat vakavia puutteita henkilöstön turvallisuuden varmistamisessa.

ICN lähetti kyselytutkimuksen 50 maahan, joihin pandemia on iskenyt pahiten, vastaus saatiin 32 maasta. Kyselyn lisäksi ICN kokosi ympäri maailman erilaisista luotettavista viranomaislähteistä tietoa muun muassa sairaanhoitajien tartunnoista ja kuolemantapauksista.

Tulosten mukaan keskimäärin 10 prosenttia varmistetuista koronatartunnoista on terveydenhuollon ammattilaisilla, vaihteluväli on suuri maiden välillä. Ongelma on, että läheskään kaikissa maissa ei sairaanhoitajien tai muidenkaan terveydenhuollon ammattilaisten tartuntoja ja kuolemantapauksia koota systemaattisesti.

Suomessa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on viimeksi uutisoinut terveydenhuollon henkilöstön tartunnoista kesäkuussa. Elokuussa THL:lta saamamme tiedon mukaan Suomen Tartuntatautirekisteriin ei ole tullut yhtään ilmoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kuolemantapauksista. ICN:n mukaan vakioitu tiedonkeruu ammatin, iän, sukupuolen, etnisen alkuperän, terveydentilan ja altistumisympäristön mukaan olisi ratkaisevan tärkeää, jotta voimme rakentaa asianmukaisia suojamekanismeja.

Vahvistettu tieto 44 maan osalta kertoo, että koronainfektioon on kuollut hieman yli 1000 sairaanhoitajaa. ICN arvioi, että tämä numero on tosiasiassa globaalisti huomattavasti suurempi. Amnesty Internationalin uunituoreen arvion mukaan noin 7000 terveydenhuollon ammattilaista on kuollut globaalisti koronainfektioon. Niistä maista, joista tietoa kerätään systemaattisesti, on havaittu, että sairaanhoitajat ovat suurin tartunnan saaneiden joukko terveydenhuollon ammattilaisista.

Vain vajaa puolet kyselytutkimukseen osallistuneista maista raportoi, että koronainfektio voidaan hyväksyä työperäiseksi sairaudeksi. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan koronainfektio tulisikin joka maassa hyväksyä työperäiseksi sairaudeksi, se on tärkeää muun muassa tarpeellisten korvausten saamiseksi. Kaikkiaan pandemia on nostanut sairaanhoitajien työn vaativuuden, sitä vastaavan palkan ja asianmukaiset korvaukset huomion polttopisteeseen.

70 prosenttia kyselytutkimukseen osallistuneista maista raportoi terveydenhuollon ammattilaisiin kohdistuvasta syrjinnästä ja väkivallasta. Käytöksen takana on usein perusteeton pelko siitä, että terveydenhuollon ammattilaiset kantavat virusta mukanaan ja levittävät sitä.

Yli puolet kyselytutkimukseen osallistuneista tunnistaa sairaanhoitajien psykologisen tuen tarpeen ja valtavan henkisen paineen. 76 prosenttia kertoo, että heidän maassaan psykologista tukea on saatavilla, se on kuitenkin luonteeltaan hyvin vaihtelevaa.

Suojavarusteiden saatavuus vaikuttaa kaikkiaan parantuneen akuuttihoitotyössä sairaaloissa, mutta monet maat tunnistavat edelleen kohtalaista tai vakavaa pulaa erityisesti pitkäaikaishoitopaikkojen työntekijöillä ja perusterveydenhuollossa.

Maiden välillä on vaihtelua koronatestiin pääsemisen suhteen. Oireilevat ja altistuneet terveydenhuollon ammattilaiset pääsevät usein hyvin testiin, rutiininomaista testausta ei sen sijaan yleensä suosita. Tulokset myös osoittavat, että monin paikoin olisi tarvetta jatkuvalle ja päivittyvälle täydennyskoulutukselle infektioiden ehkäisystä ja torjunnasta, muun muassa suojavarusteiden oikeasta käytöstä.

Suositukset


Raportin pohjalta ICN nostaa seitsemän ydinkohtaa suosituksiksi maiden päättäjille:

  1. Terveydenhuollon ammattilaisten koronatartunnoista ja -kuolemista tulee kerätä tietoa systemaattisesti.
  2. Koronatartunnat tulee tunnustaa työperäiseksi sairaudeksi.
  3. Riittävä ja asianmukainen suojavarustus sekä jatkuva ja päivittyvä täydennyskoulutus infektioiden torjunnasta tulee varmistaa kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä.
  4. Nollatoleranssi terveydenhuollon ammattilaisiin kohdistuvaan syrjintään ja väkivaltaan.
  5. Kun rokote on saatavilla, terveydenhuollon ammattilaiset tulee rokottaa ensimmäisten joukossa.
  6. Terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla esteetön pääsy koronatestiin.
  7. Terveydenhuollon ammattilaisten tulee saada asianmukaista, näyttöön perustuvaa psykologista tukea.

Näiden lisäksi ICN on jo huhtikuussa antanut 12 suositusta, joiden joukossa on muun muassa riittävä palkkataso ja korvaukset.

Lue koko raportti: Protecting nurses from COVID-19 a top priority: A survey of ICN’s national nursing associations

Tutustu myös WHO:n sivuilla potilasturvallisuuspäivän 2020 sisältöihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *