Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Häädä sisäinen mörököllisi

uutinen

Kun työpaikalla tuntuu, että kaikilla on pipo vähän turhan kireällä, on syytä puuttua tilanteeseen. Pienillä muutoksilla omassa toiminnassa varmistat, että ainakaan sinä et ole työpaikan fiiliksen tuhoaja.

Käytä katseen voimaa

Oletko joskus pitänyt raporttia potilaasta ja sinusta on tuntunut, että raportin vastaanottaja ei oikeastaan kuuntele? Silloin saattaa olla kyse katsekontaktin puuttumisesta.

– Katsekontaktilla luot siteen toiseen ihmiseen ja saat toisen tuntemaan, että olette tärkeitä toisillenne. Tämä rakentaa vuorovaikutukseen psykologista turvallisuutta. Toisaalta katsekontaktin puute kertoo vastapuolelle, ettet oikeasti ole kiinnostunut siitä, mitä toisella on kerrottavana, sanoo kulttuurimuotoilija Riikka Seppälä.

Sitomo Oy:n Riikka Seppälä auttaa työkseen organisaatioita muutostilanteissa.

Seppälä on töissä liiketoiminannan kehittämistä tekevässä Sitomo oy:ssä, joka auttaa yrityksiä erilaisissa organisaation muutostilanteissa. Asiakkaina on niin sairaanhoitopiirejä kuin pörssiyhtiöitä.

– Kaikki haasteet kulminoituvat loppujen lopuksi ihmisten tapaan olla ja toimia yhdessä.

Seppälä uskoo katsekontaktin tehoon. Katseen tehosta on myös tutkimustuloksia.

– Antropologi Helen Fischerin mukaan oikein tiivis katsekontakti voi saada aikaan sykkeen nousua ja niiden hormonien erittymistä, joita vapautuu verenkiertoon, kun rakastutaan ensisilmäyksellä.

Kiukkuun on lupa

Tunteet tulevat, halusimme tai emme. Joskus toisen tekemiset tai sanomiset harmittavat, emmekä itse edes ymmärrä miksi.

– Ihminen saattaa reagoida voimakkaastikin johonkin tilanteeseen tunnistamatta juurisyytä. Kyseessä saattaa olla vaikka jokin lapsuudessa koettu puute, joka tietämättä ohjaa tietynlaiseen toimintaan aikuisuudessa.

Kesken työpäivää ei voi ruveta ruotimaan omia mielenliikkeitään, joten Seppälä neuvoo hyväksymään tunteen sellaisenaan. Itselleen pitää olla lempeä.

– Kun hyväksyy omat tunteensa, on paljon helpompaa myös hyväksyä toisen tunteet. Empatian tunteminen työkavereita ja asiakkaita kohtaan helpottuu.

Seppälällä on lähiomaisensa kautta kokemus siitä, että hoitohenkilöstö ei aina suhtaudu esimerkiksi kipuun kovin ymmärtävästi. Tähän hänellä on pohtimisen arvoinen huomio.

– Neurotieteilijä Katri Saarikivi totesi, että hoitava henkilö kohtelee empaattisemmin ihmistä, jonka mieltää asiakkaaksi kuin sellaista ihmistä, jonka ajattelee potilaaksi.

Puhku paha olo pois

Tutkimushuone on jätetty siivottomaan kuntoon, ja toisen hoitajan laiskuus suututtaa. Edellisen neuvon perusteella suuttumus pitää hyväksyä, mutta mitä tehdä, ettei kiehahda työkaverille tai uuvu itse kiukun alle? Esimerkiksi oikea hengitystekniikka voi auttaa.

– On tutkittu, että tunnekuohut menevät ohi 18 sekunnissa, jos niihin ei tartu. Itse olen tiukoissa tilanteissa opetellut 20 sekunnin ajan vetämään syviä hengenvetoja ennen kuin reagoin.

Seppälän mielestä se ei edesauta työilmapiiriä, että ongelmista vaietaan. Sotkun jättäneen kanssa pitäisi ottaa asia puheeksi rakentavalla tavalla. Jos taas tuntuu, että hyvin moni asia harmittaa on tilannetta syytä lähestyä toisin.

– Tee lista asioista, jotka suututtavat. Erottele siitä asiat, joille voit tehdä jotain, ja asiat, jotka ovat vaikutuspiirisi ulkopuolella.

Niitä asioita, joihin voi vaikuttaa, kannattaa yrittää muuttaa. Ne asiat, jotka ovat oman vaikutuspiirin ulkopuolella, kannattaa sysätä kokonaan pois ajatuksista.

– Jatkuva negatiivisuus tuottaa elimistöön stressihormoneja. Turha valittaminen kannattaakin lopettaa jo omankin hyvinvoinnin takia.

Etsi tapoja auttaa

Eleet ja sanat rakentavat todellisuutta. Seppälä neuvookin työpäivän aikana etsimään asioita, joilla voi huomioida muita.

– Kyse on ihan pienistä jutuista. Vaikka siitä, että kun haet itsellesi kahvia, tarjoudut tuomaan kaverillekin kupillisen. Tai pysäytä hetkeksi tekeminen, ja keskity vain kuuntelemaan toista. Osoita, että sinua kiinnostaa ja että välität.

Nämä pikkujutut suurin osa meistä oppii kotona, mutta valitettavasti ne unohtuvat työn kiireessä. On inhimillistä keskittyä täysin siihen, mitä tekee, mutta työilmapiirin nimissä kannattaa joskus vilkaista sivuillekin.

– Spontaanista auttamisesta tulee hyvä mieli itselle ja keräät itsellesi positiivista pääomaa. Myös maailmalle tehdyt onnellisuustutkimukset osoittavat, että aito onnellisuus syntyy ennen kaikkea hyvän tekemisestä muille ihmisille ja siitä, että itselle syntyy tunne siitä, että omalla toiminnalla on toiselle merkitystä.

Naurakaa yhdessä

Hoitajahuumori on joskus ronskia eikä sovi asiaan vihkiytymättömien korville. Yhdessä nauraminen on kuitenkin niin tärkeää, että huonollekin huumorille on paikkansa.

– Nauru on liima ihmisten välillä. Jakakaa keskenään hauskoja sattumuksia ja tarinoita itsestänne ja toisistanne. Huumori purkaa valta-asetelmia ja turhantärkeys unohtuu.

Muiden tekemisillä vitsaillessa pitää tuntea toinen osapuoli hyvin, ettei vahingossa loukkaa häntä. Turvallisinta onkin heittää itsensä likoon ja nauraa omille mokilleen. Tämä vaatii rohkeutta, mutta palkitsee.

– On vapauttavaa, jos aina ei tarvitse olla supersairaanhoitaja, joka onnistuu kaikessa.

Seppälä muistuttaa vielä, että ihminen on kokonaisuus, eikä töissä kannata omaksua roolia, joka poikkeaa vahvasti siitä, mitä ihminen on kotioloissa.

– Jos ei vedä roolia niskaan, voi itse paremmin ja on todennäköisesti silloin myös parempi työkaveri.

Teksti Suvi Leppiniemi Kuvat Studio Torkkeli  ja Shutterstock

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *