Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi Asiointipalvelu

Hoitohenkilöstön palkka on arvovalintakysymys

Sairaanhoitajapula on niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ennennäkemätön. Työn vaativuuteen nähden alhaisen palkan on todettu olevan yksi merkittävimmistä sairaanhoitajapulaa selittävistä tekijöistä. Kansainvälisessä vertailussa Suomessa sairaanhoitajan työnkuva on laaja ja palkka matala. Suomessa sairaanhoitajat yhdessä muun koulutetun hoitohenkilöstön kanssa vaativat palkkakuopan korjausta. Tilanteeseen ei ole toistaiseksi saatu ratkaisua. 

Maailma ilman sairaanhoitajia 

Suomen Sairaanhoitajat (ent. Sairaanhoitajaliitto) lanseerasi vuonna 2020 sloganin Maailma ilman sairaanhoitajia – ei kiitos! Uhkakuva maailmasta ja Suomesta ilman sairaanhoitajia näytti käyvän vääjäämättä toteen, ellei sairaanhoitajapulaan herättäisi. Keväällä 2022 julkaistu ammattibarometri osoittaa, että työvoimapulasta kärsivien ammattiemme kärjessä ovat lähihoitajat sekä sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat (Ammattibarometri 2022). Sairaanhoitajien saatavuus on huonontunut edellisestä mittauskerrasta. Hoitajajärjestöissä hälytyskellot ovat soineet taukoamatta jo vuosikausia, mutta työnantajien ja päättäjien tahoilla tätä viestiä ei ole haluttu kuulla.

Suomalaisten sairaanhoitajien työnkuva on laaja ja palkka matala 

EU-maiden vertailussa Suomessa on väestömäärään nähden runsaasti sairaanhoitajia, mutta vähän lääkäreitä (State of Health in the EU, Suomi, Maan terveysprofiili 2021). Suomalaista terveydenhuoltopalveluita leimaakin sairaanhoitajavetoisuus ja sairaanhoitajien laaja ja itsenäinen työnkuva. Sairaanhoitajat pitävät itsenäisiä hoitajavastaanottoja ja hoitavat monia työtehtäviä, joista muissa maissa vastaa lääkäri. Suomessa sairaanhoitajapula haavoittaa sote-palveluita ihan erityisesti.  

Hoitohenkilöstön palkkakuoppa vaatii erillisratkaisu, johon tarvitaan valtion apua.

Työn laajuus ja itsenäisyys eivät kuitenkaan konkretisoidu parempana palkkana. Palkkakehityksen sisältävä systemaattinen ja näkyvä urakehitys ei myöskään toteudu optimaalisella tavalla. 

Valtaosassa OECD-maita sairaanhoitajan palkka on jonkin verran korkeampi kuin väestön keskipalkka. Suomi kuuluu niiden muutaman harvan maan joukkoon, jossa sairaanhoitajan palkka jää tämän alle. (Health at Glance, 2021). Pohjoismaisessa palkkavertailussa jäämme myös viimeiselle sijalle (Suomen Sairaanhoitajat 2019). Hoitohenkilöstön palkkakuoppa selittää Suomen alhaisia terveydenhuoltokuluja.

Kilpailukykyinen ja työn vaativuutta vastaava palkka on vetovoima- ja motivaatiotekijä 

Suomen Sairaanhoitajien henkilöstötilannekyselyissä (2021 ja 2022) hoitotyötä tekevät sairaanhoitajat ja lähijohtajat (n = 2740) sekä hoitotyön johtajat (n = 306) pitivät kilpailukykyistä palkkaa työyksikön vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä ja puolestaan työn vaativuutta vastaamatonta palkkaa työyksikön vetovoimaisuutta heikentävänä tekijänä. Matala palkka ei motivoi, kun rahaa tarvitaan elämiseen. Palkka motivoisi, jos se olisi suurempi ja vastaisi koulutusta, työn määrää ja vaativuutta. Kyselyyn vastanneet kokivat, että palkka ei nouse edes tehtävien ja osaamisen lisääntyessä. Matala palkka koettiin myös työn kuormitustekijäksi monien muiden kuormitustekijöiden rinnalla. Suomen Sairaanhoitajien henkilöstökyselyssä (2022) nousi myös esiin se, että hoitotyön johtajilla on huonot mahdollisuudet palkita henkilöstöä rahallisesti.

Palkka nostetaan esiin yhtenä merkittävänä hoitoalan vetovoimatekijänä myös useissa kansainvälisissä julkaisuissa (esim. The Global Nursing Workforce and the Covid-19 Pandemic, 2022 ja Building better together, 2021). Toukokuussa 2022 kansainvälisen sairaanhoitajaliiton ICN, kansainvälisen kätilöliiton ICM ja maailman terveysjärjestön WHO Triad-kokouksen aiheena oli WHO:n Global Strategic Directions for Nursing and Midwifery 2021–2025 kansallinen implementointi, jakeskiöön nousi hoito- ja kätilötyön ensiarvoinen merkitys terveyspalveluille sekä pandemian raskas vaikutus globaaliin sairaanhoitajapulaan. Yhteisessä julkilausumassa tasa-arvoinen ja reilu palkkaus on nostettu yhdeksi keskeiseksi tilanteen korjauskeinoksi. (2022 Triad Statement). 

Raha ei ole ainut ratkaisu sairaanhoitajapulan korjaamiseen, mutta niin kauan kuin se Suomessa alittaa tietynlaisen hygieniarajan, ei muilla toimenpiteillä saada aikaan tilanteen korjautumista. Työn vaativuutta vastaava palkka tulee varmistaa ensitoimena.

Palkkaratkaisulla haetaan ratkaisua yhteiskunnalliseen ongelmaan 

Nyt olemme keskellä hoitajien työtaistelua. Niin sairaanhoitajat kuin myös muut hoitotyöntekijät vaativat oikeutetusti palkkakuopan korjaamista. Työtaistelulla ei ratkaista ainoastaan tämän hetken hoitajapulaa, vaan koko terveydenhuollon tulevaisuuden näkymiä. Saammeko kansalaisina tarvitsemamme terveyspalvelut? Onko ala jatkossa houkutteleva? Hoitohenkilöstön vaatima palkankorjaus ei ole ainoa korjaamista vaativa asia, mutta sen korjaaminen on ensisijainen toimi, jotta ammattilaiset jäävät alalle (Suomen Sairaanhoitajat 2021) ja uusia saadaan hakeutumaan koulutukseen.

Oikeutettu työtaistelutoimi on saanut ikäviä piirteitä. Lakon aikana hoitohenkilöstöä on syytetty potilasturvallisuuden vaarantamisesta, vaikka he itse ovat raportoineet potilasturvallisuuden vaarantuneen jo vuosikausia hoitajapulan vuoksi. Erittäin ikäväksi tilanteen on tehnyt se, että todelliset ratkaisuyritykset ovat puuttuneet ja sen sijaan valmistelussa on ollut pakkolain valmistelu. Hoitajajärjestöt ovat nostaneet esiin joukkoirtisanoutumisen, ellei sopimukseen päästä.

Palkkauksen korjaaminen on arvovalintakysymys 

Hoitohenkilöstön palkka on arvovalintakysymys. Hoitohenkilöstön palkkakuoppa vaatii erillisratkaisua, johon tarvitaan valtion apua. On ymmärrettävä, että terveydenhuollossa tarvitaan syväosaajia. Nämä syväosaajat eivät ole helposti korvattavissa. Heitä ei ole varaa menettää, uusien ammattilaisten kouluttamiseen ja perehdyttämiseen kuluu useita vuosia. Siksi hoitohenkilöstön palkkakuopan korjaamista tulee nyt priorisoida. Terveydenhuoltomme on ollut yksi hyvinvointiyhteiskuntamme tukipilareista. Yhteiskuntamme muuttuu monin tavoin, jos vallitseva päättäjien ja Kuntatyönantajien piittaamattomuus hoitohenkilöstön kriisin suhteen jatkuu. Toimenpiteiden aika on nyt.   

Nina Hahtela, TtT, puheenjohtaja, Suomen Sairaanhoitajat ry, nina.hahtela@sairaanhoitajat.fi 
Liisa Karhe, TtT, asiantuntija, Suomen Sairaanhoitajat ry, liisa.karhe@sairaanhoitajat.fi 
Anna Suutarla, TtM, asiantuntija, Suomen Sairaanhoitajat ry, anna.suutarla@sairaanhoitajat.fi 

Artikkeli on julkaistu puheenvuorona Tutkiva Hoitotyö -lehdessä 2/2022 s. 28-30.

Julkaisemme käytännön hoitotyötä palvelevaa Tutkiva hoitotyö -tiedelehteä, jotta sinä pysyisit helpolla tavalla kärryillä uusimmista tutkimuksista. Lehti on vain jäsenille. Liity jäseneksi täältä.

Lähteet: 
Building better together: Roadmap to guide implementation of the Global Strategic Directions for Nursing and Midwifery in the WHO European Region (2021). WHO Euro. 

Health at a Glance 2021: OECD Indicators. Remuneration of nurses.  

State of Health in the EU, Suomi, Maan terveysprofiili 2021.

Suomen Sairaanhoitajat 2019. Sairaanhoitajan palkka on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin 11.5.2022 

Suomen Sairaanhoitajat 2021. Hoitotyötä tekevien sairaanhoitajien kokemuksia oman työyksikön henkilöstötilanteesta ja sen seurauksista.  

Suomen Sairaanhoitajat 2022. Hoitotyön johtajien kokemuksia oman työyksikön tai omien työyksiköiden henkilöstötilanteesta ja seurauksista.

The Global Nursing Workforce and the Covid-19 Pandemic. January 2022. International Council of Nurses, International Centre on Nurse Migration & CGFNS International. 19.5.2022 

2022 Triad Statement. World Health Organization – International Council of Nurses – International Confederation of Midwives.  19.5.2022 

Työ- ja elinkeinoministeriö 2022. (11.5.2022)