Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi Asiointipalvelu

Hoitotyön johtaminen puhuttaa aloittavilla hyvinvointialueilla

uutinen

Sairaanhoitajia hämmästyttävät suunnitelmat, joiden mukaan hoitotyön johtaminen olisi tipahtamassa pois joidenkin hyvinvointialueiden ylimmästä johdosta. Hallintoa ollaan hoitajien mukaan keventämässä väärästä päästä. Yli puolet hyvinvointialueiden henkilöstöstä on hoitotyön ammattilaisia, jotka tarvitsevat hoitotyölle nimetyn johdon vastuineen, valtuuksineen ja oikeuksineen.

Vuoden vaihteessa aloittavien hyvinvointialueiden organisaatio- ja johtamismallit herättävät hämmennystä sairaanhoitajien keskuudessa. Sairaanhoitajat ovat huolissaan, koska kaikilla hyvinvointialueilla ylimmässä johdossa ei välttämättä ole hoitotyön johtamista edustettuna.

— On selvä, että jokaisella ammattiryhmällä on oma tärkeä tehtävänsä asiakkaiden ja potilaiden hoito- ja palvelupoluilla, mikään ammattiryhmä ei työskentele yksin, vaan osana suurempaa kokonaisuutta, sanoo Suomen Sairaanhoitajien valtuutettu Maijaterttu Tiainen.

Tiainen painottaa kokonaisuuden kehittämisen olevan strategista, monialaista ja tasavertaista johtamisyhteistyötä, jossa tarvitaan niin lääketieteen kuin hoitotyön, sosiaalityön ja pelastuksen osaamista ja tuntemusta.

— Hyvinvointialueilla hoito- ja hoivatyön tekijöiden määrä on selvästi yli puolet, monasti kaksi kolmasosaa henkilöstöstä. On perin juurin kummallista, jos heillä ei ole omaa professiojohtamista hyvinvointialueiden kaikilla tasoilla, Tiainen toteaa.


Kokeiltu on – eikä enää kannattaisi

Etelä-Karjalan Eksotessa on kokeiltu 12 vuoden ajan toimintaa ilman erillistä hoitotyön johtamista. Kokeilu päättyi tuoreen hyvinvointialueen johtajan Sally Leskisen toimesta. Nyt alueelle on perustettu kipeästi kaivattu johtajaylihoitajan virka. Tiaisen mukaan kaikilla hyvinvointialueilla olisi ylipäätään tarvittu tarkempaa valtiovallan ohjausta organisoitumisen tueksi. Nyt alueiden autonomian varjolla asiaa harjoitellaan erikseen nopealla aikataululla jokaisella 21 hyvinvointialueella.

Hoitotyössä ollaan tilanteessa, jossa hoitotyötaustainenkaan yleisjohtaminen ei enää riitä, vaan tarvitaan vahvaa hoitotyön substanssijohtamista. Koska hoitotyötä kehitetään kansallisissa ja kansanvälisissä verkostoissa, parhaiden käytänteiden tuominen organisaatioon edellyttää yhtäältä hoitotyön verkostoihin osallistumista ja toisaalta päätäntävaltaista toimeenpanoa.

Hoitotyön veto- ja pitovoiman yhtenä tärkeänä osatekijänä on hoitohenkilökunnan mahdollisuus kehittyä ja kehittää osaamistaan ja asiantuntijuuttaan ja edetä uralla siten, että se näkyy myös palkkauksessa. Urapolut rakennetaan liikkumaan sekä pystysuuntaan johtamistehtäviin että vaakasuuntaan asiantuntijatehtäviin. Tiaisen mukaan urakehitystä tukevien palkkausmallien rakentaminen on käytännössä valtava ponnistus, ja se edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista hoitotyön sisällön tuntevaa kehittämistyötä.

— Nuoret hoitotyöntekijät valitsevat sellaisen työpaikan, jossa hoitotyötä johdetaan asiantuntevasti ja sillä on arvo. Yhteisiin päämääriin sitoutuminen ja luottamuksen rakentuminen edellyttävät kollegiaalisuutta, arvostusta ja kunnioitusta, Tiainen sanoo.


Hyvä johtaminen on työn arvostamista

Ensihoitajana työskentelevä Anniina Herttuainen sanoo, että häntä huolestuttaa ajatus hoitotyön puutteellisesta johtamisesta.

— Koen, että se on uhka alallemme. Meillä on jo muutenkin alanvaihtajia, hän sanoo.

Herttuaisen mukaan nuoret sairaanhoitajat tänä päivänä arvostavat eri asioita kuin aikaisemmin. Monet ovat myös valmiita vaihtamaan työnantajaa ja muuttamaan paremman johtamisen perässä.

— Me haluamme asiantuntevaa hoitotyön johtamista. Mahdollisuus kouluttautua ja kehittää omaa asiantuntemusta sekä toisaalta työhyvinvointi ja resurssit työpaikalla lähtevät kaikki johdosta. Myös potilasturvallisuudesta ja hoitotyön laadusta pitää johdon ymmärtää, hän miettii.

 Hoitoalan tilanne on aiheuttanut paljon keskustelua Herttuaisen kollegoiden kesken. Viesti hyvinvointialueille on myös toiveikkaan odottava: Monen mielestä hyvinvointialueet voisivat parhaimmillaan ratkaista nykyisiä ongelmia.

— Ihmiset ajattelevat, että hyvinvointialueilla on käsissään ratkaisun avaimet. Hyvin johdetulla hoitotyöllä on tässä merkittävä osuus, Herttuainen korostaa.

Teksti Mari Schildt

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

sulje
Lue lisää ja liity!