Hoitotyötä koskeva päätös voi kiertää jopa 10 johtamisporrasta – hyvinvointialueiden johtamisessa suuria eroja

Hyvinvointialueilla työskentelevää suurinta ammattiryhmää, eli hoitohenkilöstöä ei johdeta selkeällä tavalla. Epäselvät vastuut ja päätösvalta voivat hidastaa päätöksentekoa sekä vaikeuttaa hoitotyön kehittämistä. Suomen Sairaanhoitajien Hoitotyön pulssi –kysely pureutuu hoitotyön johtamiseen 12 hyvinvointialueella.

Kun hoitotyön johtamisen vastuut ja päätösvalta ovat epäselviä, hoitotyön kehittäminen voi jäädä kokonaan. Tämä näkyy käytännössä niin, että hoitotyön asiantuntemus jää hyödyntämättä palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteko on hidasta. Pahimmillaan sairaanhoitajia koskevat päätökset kulkevat jopa kymmenen johtamisportaan kautta ennen ratkaisua.

– Hoitotyön johtamisesta ei voi olla vastuussa ilman hoitotyön asiantuntemusta ja riittävää päätösvaltaa, sanoo Hoitotyön professiojohtajat ry:n puheenjohtaja Merja Meriläinen.

Suomen Sairaanhoitajien mukaan monialainen johtaminen perustuu eri ammattikuntien asiantuntemuksen tasavertaiseen hyödyntämiseen päätöksenteossa.

– Jotta johtaminen olisi aidosti monialaista, myös hoitotyö tarvitsee omaa johtamista. Se ei ole pois muilta, vaan tukee yhteistyötä ja päätöksentekoa, sanoo Suomen Sairaanhoitajien erityisasiantuntija Liisa Karhe.

Hoitotyön johtaminen näkyy arjessa ja kriiseissä

Hyvinvointialueilta, joilla hoitotyön johtaminen on mukana ylimmässä päätöksenteossa, on saatu myönteisiä kokemuksia. Hoitotyön johtajien mukaan selkeät vastuut ja päätösvalta tukevat muun muassa hoitotyön laatua, tutkittuun tietoon perustuvaa toimintaa, henkilöstön osaamista ja palvelujen tuottavuutta.

Suomen Sairaanhoitajat muistuttaa, että hoitohenkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon suurin henkilöstöryhmä. Siksi myös poikkeusoloihin varautuminen edellyttää selkeää hoitotyön johtamista.

– Jos emme normaalioloissa pysty johtamaan hoitohenkilöstöä kokonaisuutena, miten pystymme siihen kriisitilanteessa? kysyy Karhe.

Suomen Sairaanhoitajat pitää tärkeänä, että hoitotyön johtamisella on hyvinvointialueilla selkeä asema, määritellyt vastuut ja riittävä päätösvalta osana strategista ja monialaista johtamista.

– Hyvä johtamisrakenne ei lisää byrokratiaa, vaan selkeyttää vastuuta. Kun tiedetään, kuka vastaa hoitotyöstä, päätöksiä voidaan tehdä nopeammin ja vaikuttavammin, sanoo Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Heljä Lundgrén-Laine.

Hoitotyön tulevaisuus nousee vaalikeskusteluun

Keskustelu hoitotyön johtamisesta ja muista sote-alan ajankohtaisista teemoista jatkuu Sairaanhoitajapäivillä Helsingin Messukeskuksessa 10.9.2026 klo 10.10–11.00. Puoluejohtajien ja sairaanhoitajien 220 päivää vaaleihin – paneelikeskustelu käynnistää keskustelun kohti kevään 2027 eduskuntavaaleja teemalla Maailma ilman sairaanhoitajia – ei kiitos. Keskustelussa nostetaan esiin sairaanhoitajien kriittinen rooli yhteiskunnassa sekä alan tulevaisuuteen, työoloihin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä polttavia kysymyksiä.

Paneeliin osallistuvat opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz, Keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela, SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar, Kokoomuksen kansanedustaja Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman sekä Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta.

Paneelikeskustelu on avoin kaikille.

Suomen Sairaanhoitajat on käynnistänyt Hoitotyön pulssi -sarjan, jossa tarkastellaan ajankohtaisia hoitotyön kysymyksiä hyvinvointialueilta. Ensimmäisessä osassa aiheena on hoitotyön johtaminen. Kesä-elokuussa 2026 toteutettuun kyselyyn vastanneet Hoitotyön professiojohtajat ry:n jäsenet kuvasivat tilannetta 12 hyvinvointialueelta.