Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tuottama ensihoito palkittiin Ihmisen parhaaksi -palkinnolla Sairaanhoitajapäivien avajaisissa. Palkinto tuli ainutlaatuisesta työstä kotona asuvan ihmisen hoidon monipuolisena kehittäjänä.
Vuosia kestäneen kehittämisen punaisena lankana on ollut Pohjois-Karjalan kotona asuvan väestön asiakaslähtöinen palvelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välinen saumaton yhteistyö.
– Harvaan asutuilla alueilla meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä ei tehdä, sanoo vastaava ensihoidon kenttäjohtaja Kari Törrönen.
Palkintoraadin mukaan kehittämistyötä on tehty poikkeuksellisen avarakatseisesti ja monella osa-alueella.
Ensihoidon kenttäjohtaja Kati Törrösen mukaan kehittäminen sai alkunsa siitä, että lähdettiin ratkaisemaan kotona asuvien sairaiden ihmisten olemassa olevia ongelmia. Esimerkiksi Tohmajärvellä oltiin tilanteessa, että kotihoidon työaika loppui kello 16. Sen jälkeen lähin hoitopaikka oli päivystys, joka sijaitsi 100 kilometrin päässä Joensuussa. Törrönen kertoo, että kun kotona asuvalle ihmiselle tuli avun tarve, hän soitti hätänumeroon, jonka jälkeen hänet vietiin ambulanssilla 100 kilometrin päähän päivystykseen. Ensihoidossa alettiin miettiä, olisiko potilas helpompi hoitaa kotonaan ja kuinka se voitaisiin toteuttaa.
Iso sysäys kehittämiselle oli palliatiivisen hoidon projekti, jossa luotiin ensihoidon saattohoitoprotokolla. Malli on nyttemmin levinnyt myös muihin maakuntiin.
– Ensihoitajilta on vaadittu valtavaa asennemuutosta: ihmishenkien pelastaja on joutunut määrittelemään työnsä uudelleen, kun hän on opetellut kohtaamaan saattohoitopotilaan ja hänen läheisensä empaattisesti ja kuuntelevalla otteella, korosti valintaraati.
Ihmisen parhaaksi -palkintoraati kiitteli erityisesti Pohjois-Karjalassa tehdyn kehittämistyön laajuutta. Kehittämistyötä on tehty kolmella osa-alueella: saattohoitoprotokollan kehittäminen, ensihoidon tekemä hoidontarpeen arviointi kotihoidolle ja yhden hoitajan yksikkö.
Kun yhden osa-alueen kehittäminen Pohjois-Karjalassa oli saatu käyntiin, alettiin miettiä, voisiko mallia hyödyntää myös muille asiakasryhmille. Siitä alkoi yhteistyö kotihoidon kanssa.
Hoidon tarpeen arviointia siirrettiin ensihoidolle. Jos kotihoidon asiakkaalla on esimerkiksi outoa rintakipua, kotihoidosta soitetaan ensihoitoon kenttähoidon johtajalle ja lähellä vapaana oleva ambulanssi käy arvioimassa hoidon tarpeen. Aiemmin kotihoito soitti 112-hätänumeroon ja hätäkeskuksen riskinarvion jälkeen ihminen lähetettiin taksilla päivystykseen.
”Tutut ambulanssipojat tulivat, saivat selville, ettei ollut vakavaa. Antoivat happea ja mie sain jäädä kotiin. Eihän tämän parempaa olekaan sairaalle ihmiselle.”
Palkintoraatiin teki vaikutuksen Ihmisen parhaaksi -ehdotuksessa siteerattu kotona asuvan ikäihmisen palaute.
– Olemme kaikki varmasti kuulleet tarinoita paikasta toiseen kuljetettavasta saattohoitopotilaasta eli juuri sellaisesta tilanteesta, johon kenenkään ei toivoisi joutuvan viimeisinä hetkinään. Pohjois-Karjalassa tämä asia on ratkaistu ja heidän malliensa soisi leviävän haja-asutusalueille ympäri Suomen, palkintoraati toivoo.
Pohjois-Karjalassa kotiin palveluja tarjoavilla tahoilla on yhteinen tavoite, asiakkaan hyvä palvelu.
Ihmisen parhaaksi -palkinto on tunnustus väestön hyvinvoinnin edistäjälle. Ehdotuksia tuli tänä vuonna kaikkiaan 22 kappaletta. 5000 euron palkinto myönnettiin jo 12. kertaa. Palkinnon lahjoittivat Sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca sekä Suomen Messusäätiö.
Kuva: Tuomo Antikainen
