Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

”Joskus olen vuorossa ainoa sairaanhoitaja”

uutinen

Sairaanhoitajia kuormittaa erityisesti henkilöstövajeen myötä hallitsemattomaksi kasvanut vastuu. 

Sairaanhoitajaliitto kysyi hoitotyötä tekeviltä sairaanhoitajilta ja esihenkilöiltä kokemuksia oman työyksikön henkilöstötilanteesta ja sen seurauksista. Kyselyyn vastasi 2740 henkilöä.

Henkilöstövajeen vaikutukset sairaanhoitajiin itseensä näyttäytyvät henkisen jaksamisen romahtamisena.  Lähes 63 prosenttia vastasi, että henkilöstöpula koetteli eniten henkistä jaksamista.   

”Vähäinen henkilökunta, keikkalaisten myötä vakinaisille ja kokeneille kasaantuva vastuu liian suuresta potilasmäärästä, jatkuva henkilökunnan vaihtuvuus ja sen myötä osaston kokeneisuuden laskeminen.”

  • Ei riitä, että ”käsiparit” tai ”nuppiluku” ovat riittävät, jos on pulaa osaavista sairaanhoitajista. Tämä asia nousee kyselyssämme vahvana esiin, sanoo Sairaanhoitajaliiton asiantuntija Liisa Karhe.

Henkilöstötilanteella on kyselyn perusteella suuria vaikutuksia hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen ja sairaanhoitajien omaan jaksamiseen. Sairaanhoitajat korostavat kyselyssä puutetta kokeneista kollegoista.

Osaavia ja kokeneita kollegoja on jäljellä vain hyvin vähän. Joskus saatat olla vuorossa se ainoa. Valtava vastuu kaataa sitkeimmänkin puurtajan.”

Näin vastaajat arvioivat henkilöstötilannetta:

35 % sairaanhoitajia on puuttunut toteutuneista työvuoroista päivittäin tai työvuoroittain.

46 % oli joutunut edellisen kuukauden aikana jäämään töihin yli suunnitellun työajan viikoittain tai useammin.

69 % sairaanhoitajien riittävyys oli heikentynyt kuluneen vuoden aikana jonkin verran tai selvästi.

48 % tämänhetkisen sairaanhoitajavajeen syynä on se, että äkillisiin poissaoloihin ei ole varattu etukäteen tekijöitä.

47 % sairaanhoitajavajeen syynä omassa työyksikössä on se, että työntekijöitä oli irtisanoutunut eikä heidän tilalleen ollut saatu vielä uusia tai sijaisuuksiin ei ollut tulijoita.

Lähde: Sairaanhoitajaliiton kysely hoitotyötä tekevien sairaanhoitajien kokemuksista oman työyksikkönsä henkilöstötilanteesta ja sen seurauksista (2021).


Sairaanhoitajien kierrätystä perustellaan usein tehokkaalla resurssien käytöllä. Vastausten perusteella välittyy kuitenkin toisenlainen kuva asiasta. Sairaanhoitajien mielestä heidän siirtelynsä yksiköstä toiseen jopa kesken työvuoron, kuormittaa kohtuuttomasti heidän itsensä lisäksi sekä vastaanottavaa että lähettävää yksikköä. Sairaanhoitajat pitävät ammattinsa ja osaamisensa vähättelynä oletusta siitä, että he pärjäävät missä vain. Sairaanhoitajien ”pompottelu” yksiköstä toiseen on vastausten mukaan suuri riski myös potilasturvallisuudelle.

”Hoitajia siirretään kesken työvuoron auttamaan osastoille, käsipariksi. Kaikkien hoitajien pitäisi osata tehdä kaikkea. Erikoistumista omalle alalle ei enää pidetä tärkeänä.”

”Asukkaalle pitäisi antaa lääke, jonka vain sairaanhoitaja voi laittaa, lääkkeen pistosta joudutaan siirtämään siksi, että ei ole sairaanhoitajaa.”

”Lääkityksen saaminen potilaalle viivästyy, kun lääkeluvallinen hoitajapari puuttuu.”

Hoidot, toimenpiteet ja vastaanotot viivästyvät ja siirtyvät. Puhelimiin ei ehditä vastata ja takaisinsoittoajat venyvät. Potilaiden perustarpeisiin ei kyetä vastaamaan. Potilaita ja heidän tilaansa ei ehditä seuraamaan riittävästi. Asiakkaiden kanssa ei ehditä keskustella ja kokonaistilanteen hahmottaminen jää puutteelliseksi.

”Avannepotilaan ohjaukseen ei ollut aikaa.”

”Perushoito kärsii, todettu esimerkiksi painehaavaumia, kun ei ehditä riittävästi huomioimaan asentohoitoja.”

Työyksikköjen sijaisjärjestelyt nousevat kyselyssä sairaanhoitajien suurimmaksi huoleksi. Poissaoloihin ei varauduta, sijaisia ei saa palkata, edelleen tehdään lyhyitä, määräaikaisia ja ketjutettuja työsopimuksia.

  • Ovatko sijaisjärjestelyt sekä sairaanhoitajapulan syy että seuraus, asiantuntija Karhe miettii. 

Vastauksissa näkyy resurssien hallinnan pettäminen myös siinä, että esihenkilöiden aika menee oman henkilöstön lisä- ja ylitöihin värväämiseen tai sijaisten soitteluun.

  • Millä ajalla he syventyvät johtamistyöhön? Tulee myös mieleen kysyä, onko tässä syy sairaanhoitajien kokemuksille johtamisen puutteellisuudesta? kysyy Karhe.

Kyselyssä nousee esiin myös se, että sairaanhoitajan työ itsessään koetaan monipuoliseksi ja merkitykselliseksi.

  • Usein näistä asioista kysytään hallinnollisilta esihenkilöiltä ja johtajilta, mutta me halusimme kuulla nimenomaan hoitotyötä tekeviä sairaanhoitajia ja esihenkilöitä. Monissa aiemmissa kyselyissämme toistuu sairaanhoitajien kokemus siitä, että heitä ei kuunnella. Tämä saa pohtimaan, tietävätkö johto ja esihenkilöt siitä todellisuudesta, missä hoitotyötä tehdään. Tällä selvityksellä teemme näkyväksi, miltä henkilöstötilanne vaikuttaa kentältä käsin, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Sitaatit ovat suoria lainauksia kyselyn avoimista vastauksista.

Lue koko raportti:

https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2021/11/Sairaanhoitajaliiton-raportti-sairaanhoitajien-henkilostotilannekyselysta-syksy-_julkaistu-15.11.2021.pdf

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *