Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi

Kansalaisaloite sairaanhoitajien palkan nostamisesta vietiin Arkadianmäelle

uutinen

”Kyseessä on hätähuuto”, toteavat aloitteen viejät.

62 000 allekirjoituksen kansalaisaloite sairaanhoitajien palkankorotuksista on ennen kaikkea konkreettinen keskustelunaloitus.

Torstaiaamun kirpeässä pakkassäässä neljä sairaanhoitajaa luovutti eduskuntaan kansalaisaloitteen sairaanhoitajien palkkatason nostamiseksi.

Aloitteen ottivat eduskunnassa vastaan istuntoyksikön päällikkö Antti Linna ja apulaispääsihteeri Timo Tuovinen.  

Itse aloitteen anto oli lyhyt ja napakka tilaisuus. Sairaanhoitaja Anne Pauna piti antotilaisuudessa lyhyen puheen. Hän totesi ensimmäisenä, että aloite tulee ”meiltä kenttähoitajilta kansan syvistä riveistä” ja että kyseessä on hätähuuto sairaanhoitajien syvenevästä ahdingosta.

Kansalaisaloitteen matka ideasta eduskuntaan oli kuitenkin paljon pidempi kuin torstaiaamun tilaisuus eduskunnassa.  

  • Idea sai alkunsa ihan väsymyksestä. Meitä oli useampi kollega, jotka työskentelimme samaan aikaan viime keväänä koronateho-osastolla. Työ oli jo pidempään tuntunut kovin kuormittavalta ja mietimme yhdessä, että jotain täytyisi tehdä, kertoo Anna Ranta, yksi eduskunnassa mukana olleista sairaanhoitajista.

Ajatusta pyöritteli Rannan lisäksi neljä muuta sairaanhoitajaa, Anne Pauna, Amanda Ahola, Iida Salminen ja Suvi Hölttä. Naisten keskustelut työn raskaudesta ja palkkauksesta synnyttivät lopulta kansalaisaloitteen, jonka ehti lokakuun puoliväliin mennessä kirjoittaa yli 62 000 ihmistä.

Kansalaisaloite sairaanhoitajien palkan nostamisesta luovutettiin eduskuntaan 11.2.2021. Kuvassa vasemmalta sairaanhoitaja Anna Ranta, ensihoitaja ja sairaanhoitaja Anne Pauna, sairaanhoitaja Iida Salminen sekä kätilö ja sairaanhoitaja Amanda Ahola Pikku parlamentin edustalla Helsingissä.

Konkretiaa juhlapuheiden sijaan

Mistä työn raskaus sitten johtuu? Anna Rannan mukaan monesta asiasta. Vain korona ei ole siihen syynä.

  • Jo ennen koronaa olemme tehneet raskasta työtä, vaikka toki suojavarusteet ja epävarmuus ovat tuoneet työhön oman lisänsä. Tässä työssä henkinen kuormittavuus on vuosi vuodelta kasvanut. Henkilöstöresurssit eivät kuitenkaan kasva työmäärän mukaan ja se näkyy sairaanhoitajien jaksamisessa sekä alan vetovoiman vähenemisessä.

Ranta ja ydinryhmä sairaanhoitajia on viime keväästä lähtien valmistellut aloitetta ja laatinut tiedotteita. Ennen joulua he lähettivät palkkatason nostamisesta ja sairaanhoitajan työn nykyhaasteista kirjeen kaikille kansanedustajille. Osa edustajista on vastannut kirjeeseen, mutta Rannan mukaan harmittavan vähän vastauksissa oli ihan konkreettisia ehdotuksia.

  • Sairaanhoitajat ovat läpi pandemian saaneet kuulla hyvinkin monelta taholta kiitosta ja vastaanottaneet juhlapuheita, mutta silti me ammattikuntana koemme arvostuksen puutetta. Tämä johtuu siitä, että konkretia puuttuu, ja juuri palkankorotus on olisi nyt konkreettinen arvostuksen osoitus.

Kansalaisaloite on saanut Anna Rannan mukaan hyvin positiivista huomiota. Kritiikkiä on oikeastaan esitetty ainoastaan siitä, onko kansalaisaloite ja eduskunta oikea kohde, sillä eduskunnassa ei käydä varsinaisia palkkaneuvotteluita.

  • Mutta kun puhutaan siitä, voidaanko lainsäädännöllä parantaa sairaanhoitajien etuja, niin mielestäni asia todellakin kuuluu eduskunnalle. Ihan lähihistoriassa meiltä löytyy esimerkki siitä, kuinka hallitus puuttui työehtosopimuksiin, ja myös hoitajien lomarahoista leikattiin sekä pidennettiin hoitajien työaikaa. Ei kai voi olla niin, että lainsäädännöllä voidaan ainoastaan huonontaa sairaanhoitajien etuja, ei lainkaan parantaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

sulje
Tutustu etuihin ja liity!