Kunta-alalle keikkahoitajia järjestävän henkilöstöpalveluyritys Sarastia Rekryn tilaukset ovat nousseet voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Kymmenen maakunnan alueella toimivalle yritykselle tehtiin vuonna 2016 reilut 58 000 keikkatilausta, kun viime vuonna niitä oli jo reilusti yli 100 000. Tälle vuodelle määrä nousee taas. Luvuissa on mukana koko hoitoala, eli myös lähihoitajat.
Onko kyseessä hoitoalan työvoimapulan aiheuttama ilmiö vai jotain muuta? Sarastia Rekryn toimitusjohtaja Jaana Jantola näkee muutoksen taustalla monia syitä.
– Osin kyse on varmasti siitä, että kunnat ja kuntayhtymät ovat oppineet käyttämään palvelujamme, mutta mielestäni suurempi tekijä on työkulttuurin muutos. Meidän henkilöstöstä jo 40 prosenttia keikkailee päätyökseen.
Suuressa osassa Suomea sairaanhoitajille on nyt työntekijän markkinat, ja kun työttömyyttä ei tarvitse pelätä, pystytään tekemään ratkaisuja omien tarpeiden perusteella. Nuorilla ei välttämättä ole niin kiire sitoutua työpaikkaan, vaan he keräävät kokemusta ja haluavat esimerkiksi matkustella tai harrastaa joustavasti.
– Toinen ryhmä ovat ne ruuhkavuosiaan elävät, jotka ovat olleet pitkään samassa työpaikassa ja haluavat nyt keventää työntekoaan. Työtä tehdään vain sen verran kuin on tarpeen.
Tilastokeskuksen mukaan kaikkien alojen määrä-aikainen osa-aikatyö, joksi keikkailunkin voi laskea, on lisääntynyt vuoden sisällä vain puolen prosentin verran. Tehyssäkin on huomattu, että keikkaileminen hoitoalalla näyttäisi lisääntyneen. Kansallista tutkittua tietoa ilmiöstä ei kuitenkaan ole.
– Tiedän, että henkilöstön määrä on monessa paikassa vedetty niin tiukille, että jos yksikin ihminen sairastuu, on tilalle aina saatava joku. Joustonvaraa ei juurikaan ole. Valitettavasti osin kyse on myös siitä, että vakituisesta työstä saatavaa palkkaa ei koeta riittäväksi. Keikkailulla käydään hakemassa lisäansioita, Tehyn kehittämispäällikkö Sari Viinikainen toteaa.
Keikkailu oman työn ohessa tarjoaa mahdollisuuden laajentaa osaamista ja nähdä erilaisia työyhteisöjä. Toisaalta osaamisen syventäminen joillain osa-alueilla voi olla vaikeaa, esimerkiksi moni erikoissairaanhoidon yksikkö käyttä omaa varahenkilöstöään lyhyiden poissaolojen paikkaamiseen. Pysyvän työyhteisön puuttuminenkin voi kuormittaa pitkällä aikavälillä.
Keikkaillessa tärkeäksi nousee omasta jaksamisesta huolehtiminen, eli töitä ei pitäisi ahnehtia niin että uupuu. Päätoimisesti keikkailevien on myös muistettava kerätä rahaa säästöön sairastumisen varalle ja lomien pitoon. Keikkatyötä tekeville maksetaan vain tehdyistä työvuoroista ja lomat maksetaan lomakorvauksena ajan antamisen sijaan.
Varautumisen tarve on kasvanut.
– Valtaosa tilauksista on nykyisin vain 1–3 päivän mittaisia, ja ne tulevat yhä lyhyemmällä varoitusajalla, Jantola sanoo.
Työyhteisöille keikkalainen on samaan aikaan sekä onni että haaste. Lisäkäsien merkityksen tietää jokainen, ja parhaimmillaan keikkalaisen erilainen osaamisprofiili voi tuoda uusia oppeja työyhteisöön. Toisaalta jos vaihtuvia keikkalaisia on paljon, voi oma väki joutua kantamaan isompaa työkuormaa ja väsyä jatkuvaan perehdyttämiseen.
Työyhteisön ilmapiiri ja perehdyttämisen sujuvuus ovat keikkalaiselle kaikki kaikessa, kun hän miettii lähteäkö samaan paikkaan uudelleen, kun kutsu käy. Viime kuussa Sarastia Rekryltä löytyi keikkalainen 85 prosenttiin tehdyistä tilauksista.
– Jos yksiköllä on vaikeuksia saada keikkalaisia, on syytä pohtia, mitä omassa toiminnassa pitää parantaa. Eivät meidän keikkalaiset kuuta taivaalta tahdo, mutta perusasioiden pitää olla kunnossa, Jantola toteaa.
Sari Viinikainen on samaa mieltä hyvin suunnitellun perehdyttämisen tärkeydestä.
– Ei se tosiaan riitä, että sanotaan, että tässä on vessa, kahvihuone ja lääkekaapin avaimet, ja nyt mennään. Perehdytys on myös osa potilas- ja työturvallisuuden varmistamista.
Jantolan vinkki on, että työpäivän aikana tarvittavat tiedot olisi syytä mahduttaa yhdelle paperiarkille. Siinä pitäisi olla esimerkiksi yksikön päiväjärjestys, asukkaat ja heidän perustarpeensa sekä mihin soittaa jos tarvitsee apua tai mitkä asiat minimissään pitäisi saada tehdyksi työpäivän aikana.
– Tietysti sitä enemmän perehdytystä vaaditaan, mitä vaativampaa hoitoa yksikkö tarjoaa.
Teksti Suvi Leppiniemi Kuvat Liisa Mathlin, Leena Louhivaara ja Shutterstock
