Keski-Suomessa palkkakin nousee, kun sairaanhoitaja etenee urallaan | Sairaanhoitajat Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Keski-Suomessa palkkakin nousee, kun sairaanhoitaja etenee urallaan

uutinen

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä kaikkein kliinistä työtä tekevien sairaanhoitajien osaaminen käytiin läpi, työnvaativuudet arvioitiin ja se tehtiin näkyväksi. Tämän prosessin myötä kouluttautuneiden ja urallaan edistyneiden sairaanhoitajien osaaminen tunnistettiin ja tunnustettiin: uramallin mukaiset nimikkeet otettiin käyttöön ja nimikkeiden myötä myös palkka nousi. Kun johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine kertoo asiasta, hän saa uramallin kehittämisen kuulostamaan kovin yksinkertaiselta.

  • Olemme tehneet paljon työtä, mutta muuten tällaisen mallin kehittäminen ei todellakaan ole kovin monimutkaista! Ei mikään estä työnantajaa tekemästä perusteltuja nimikemuutoksia. Sairaanhoitajien ammattikunta on suuri ja siinä on paljon voimaa takana. Ja johtajuudessa on se kiva asia, että voi päättää, hymähtää Lundgrén-Laine.

Hän kiittää uramallin kehittämisen alkusysäyksestä Sairaanhoitajaliiton Advanced Practice Nursing (APN) -asiantuntijatyöryhmän vuonna 2016 julkaisemaa raporttia, jossa on määritelty laajavastuisen hoitotyön työnkuvat ja kliinisen hoitotyön uramalli.

  • Sitä silmäillessä huomasin, että siinähän se on: pohjatyö uramallin kehittämiselle oli jo tehty! Mallin esiin kaivamista Lundgrén-Laine suosittelee muillekin.

Lundgrén-Laine epäilee, että Sairaanhoitajaliiton malli ei ole lähtenyt elämään käytännössä. Hän ei ainakaan ole havainnut, että se olisi laajasti käytössä tai että sitä olisi hyödynnetty nimenomaan työnvaativuuden ja palkkaratkaisujen osana. Lundgrén-Laine on hyödyntänyt mallissaan myös Riitta Meretojan kehittämää HUSin uramallin viittä osaamistasoa.

Uramalli on kaiken perusta

Keski-Suomen uramalli tuo toiminnalle läpinäkyvät raamit. Sairaanhoitajien työn vaativuutta arvioitaessa osaaminen on sijoitettu viiteen luokkaan. Sittemmin systeemiä hienosäädettiin niin, että kehittyminen tuli entistä paremmin tunnistettavaksi ja näkyväksi.

  • Esimerkiksi kolmanteen ja neljänteen osaamisluokkaan lisättiin vielä kohdat 3 a ja 4 a. Nyt luokkia on tavallaan seitsemän, jotta palkkatasoonkin voitiin rakentaa pientä porrastusta.

Heljä Lundgrén-Laine korostaa sitä, että uramallin kehittäminen lähti potilashoidon ja kentän osaamisen tarpeista. Silmiinpistävä havainto Lundgrén-Laineen mukaan oli se, että todella päteviä sairaanhoitajia oli valtavasti. Mitään nimikkeitä tai osaamisalueita ei keinotekoisesti keksitty, vaan nekin olivat jo olemassa. Sairaanhoitajan työkokemus ja osaaminen oli saattanut vuosien varrella merkittävästikin karttua sekä työkokemuksen että kouluttautumisen myötä, mutta hänen nimikkeensä oli usein silti pysynyt samana. Uramalli nimikkeenmuutoksineen ja uuteen palkkakoriin siirtymisineen toi tähän kaivatun muutoksen.

Kun osaamista ja nimikkeitä käytiin läpi, määriteltäviksi tuli Sairaanhoitajaliiton malli mukaisesti kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja ja kliininen asiantuntijasairaanhoitaja. Nimikemuutoksia tehtiin eri alueilla (esim. syöpätaudit, neurologia, keuhkosairaudet, sisätaudit, psykiatria). Samalla tarkasteltiin myös muita laajavastuisia tehtäviä, kuten silmäpistossairaanhoitajan tehtävät ja sähköhoitoa antavien psykiatristen sairaanhoitajien työnkuva.  Vaativuuden arvioinnissa otettiin huomioon koulutus, perehdytys ja näyttö sekä tehtävään sidottu lääkärin antama tuki. Sairaanhoitajat tekevät kirjallisen sopimuksen laajavastuisesta tehtävänkuvastaan yhdessä esimiehensä kanssa ja samalla sovitaan myös palkasta.

Uramalli ja palkkaus otettiin huomioon myös laajavastuisten tehtävien tiiminvetäjien osalta. Lundgren-Laine mainitsee ECT-hoitajan, joka tiiminvetäjänä kuuluu palkkakoriin 4a, kun ECT-hoitajat kuuluvat palkkakoriin 4.

Kun työn vaativuutta arvioitiin, asioista keskusteltiin kunkin erikoisalan ylihoitajien, osastonhoitajien ja osaajien kanssa.

  • Erikoisaloilla he tietävät itse osaamisensa. Kiinnitimme huomiota muun muassa seuraaviin kriteereihin: pitääkö sairaanhoitaja itsenäistä vastaanottoa avohoitopuolella, toimiiko hän ohjaajana, konsulttina, erityisosaajana omalla erikoisalallaan tai tekeekö hän työtä jopa yli toimialarajojen tai valtakunnallisissa verkostoissa.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on Lundgrén-Laineen mukaan tehty valtava työ, mutta hän haluaa korostaa, että sinällään kehittäminen ei ole ollut monimutkaista tai hankalaa. HR-yksikön ja järjestöjen kanssa on kuulemma tehty paljon hyvää yhteistyötä. Toki työtä vielä riittää.

Heljä Lundgrén-Laine pitää sairaanhoitajan kannalta merkittävänä ja tasa-arvoisuutta lisäävänä sitä, että osaamisvaatimukset on nyt kirjattu läpinäkyvästi ja ne ovat näkyvillä sairaalan intrassa. Yksittäinen sairaanhoitaja saa näkymän urakehitysmahdollisuuksiinsa. Hän voi alkaa itse miettiä, että jos kouluttaudun, voin päästä seuraavaan palkkakoriin. Tulevaisuudessa haluaisin, että sairaanhoitajien osaaminen ja nimikkeet tulisivat näkyväksi myös ulkopuolisille esimerkiksi meidän nettisivuillamme, Lundgrén-Laine maalailee.

Keski-Suomen malli on läpinäkyvä, se perustuu osaamiseen ja työn vaativuuteen. Jatkossa mallia on tarkoitus laajentaa koskemaan myös röntgenhoitajia, kätilöitä ja laboratoriohoitajia.

  • Ja toivottavasti mallista innostutaan myös muualla. Siinä ei ole mitään salaista, se on vapaasti hyödynnettävissä, korostaa Heljä Lundgrén-Laine.

Johtajaylihoitaja-nimike kuvaa hyvin Lundgrén-Laineen työtä

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylihoitaja Heljä Lundgrén-Laineella on poikkeuksellinen titteli.

  • On hyvin, hyvin tärkeää, että hoitotyön johtajilla on oikea titteli ja tarpeeksi valtaa johtaa nimenomaan hoitotyötä, sanoo Lundgrén-Laine.

Heljä Lundgrén-Laineella itsellään on hiukan harvinaisempi nimike. Siinä yhdistyvät sekä johtaja että hoitoyön substanssiosaamisen ilmaiseva ylihoitaja. Nimike on myös kansainvälisen mallin mukainen.

  • Aikoinaan tulin Keski-Suomeen sairaanhoitopiiriin hallintoylihoitajaksi, mutta näin tehtävänimikkeen vanhanaikaisena. Työ ei ole pelkkää hallintoa vaan tulin tehtävään, jossa nimenomaan johdan hoitotyötä ja teen sitä johtajaylilääkärin työparina, siksi nimikkeidenkin on hyvä olla tasa-arvoa korostavat.
Heljä Lundgrén-Laine toimii johtajaylihoitajana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Sittemmin myös kollegat ainakin Vaasan keskussairaalassa ja Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymässä ovat ottaneet käyttöön johtajaylihoitajatittelin.

Sairaanhoitajaliiton APN-työryhmän kehittämään uramalliin, joka on antanut Heljä Lundgrén-Laineen työlle alkusysäyksen, pääsee tutustumaan tästä: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2020/01/Laajavastuinen-sairaanhoitaja-muuttaa-sote-palveluita.pdf

7 kommenttia artikkeliin “Keski-Suomessa palkkakin nousee, kun sairaanhoitaja etenee urallaan

  • Hei!

    Onnittelut hienosta työstä sairaanhoitajien ammatin ja osaamisen arvostuksessa aina rahallisiin korvauksiin saakka.
    Upeaa myös rohkeus ottaa paikka tasa-arvoisena toimijana johtotasolla.
    Toivottavasti hyvin aloitettu työ etenee sieltä Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä muualle Suomeen.
    Hitaasti, mutta varmasti on sairaanhoitajan asema kohentunut vuosikymmenten aikana ja nyt toivottavasti myös ammatillinen kehittyminen ja kouluttautuminen palkitaan rahallisesti.
    Itse olen ollut neljä vuotta eläkkeellä, mutta seuraan aktiivisesti sairaanhoitajan asemaa yhteiskunnassa.

  • Tämä on aivan mahtavaa! Tätä tarvitsemme alalle. Aivan liian aliarvoistettu ja vähän keskusteltu asia. Uramahdollisuus terveysalalle on tällä hetkellä heikko. Surullista.

  • Tosi hienoa työtä!
    Toivotaan, että malliin perehdyttäisiin ja se otettaisiin käyttöön muissakin sairaanhoitopiireissä.

    • Samaa mieltä! Tosi merkityksellistä työtä, jota toivottavasti halutaan hyödyntää ihan valtakunnallisissa työehtosopimusten palkkamääräyksissä ja eri alueilla paikallisissa sopimuksissa modifioituina yksilöllisesti kun tarpeiden mukaan. Miten on viidessä yliopistollisessa shop:ssä ja kymmenessä suurimmassa kaupungissa , onko neuvoteltu ja sovittu ??? Osaamistasot myös euroiksi

  • Hienoa työtä, olen iloinen kun olet onnistunut.
    Toivon että kaikkialla muuallakin otettaisiin käytäntöön tämä myös muualla kuin erikoissairaanhoidossa. Itse olen tehnyt kaikkeni ja kouluttautunut, mutta mitenkään ei pääse etenemään.

  • Itse keskussairaalassa töissä olevana anestesiahoitajana kuulun kuitenkin melkein alimpaan luokitukseen. Seuraava luokka johon mielestäni kuuluisin on hoitajat, joiden työssä on jatkuvaa potilasmonitorointia. Sitä työni käytännössä on. Mutta en silti kuulu siihen. Eli jokin tässä ei aivan mennyt kohdalleen.

    • Itse olen kliininen asiantuntija (yamk), mutta en edes kliinisesti erikoistuneen nimikettä ja palkkaa saa, samalla sairaanhoitajan palkalla mennään kuin juuri valmistuneetkin. Hienoa, että joillakin nimikkeet ja palkat tarkastettu, mutta ei se kyllä kaikkien kohdalla pidä paikkaansa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *