Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi Asiointipalvelu
In English Haku

Kliinisen asiantuntijan osaaminen esiin

uutinen

Sairaanhoitajia on koulutettu kliinisiksi asiantuntijoiksi reilusti yli kymmenen vuoden ajan, mutta vasta nyt on selvillä heidän ydinosaamisensa.

– Koulutuksessa on tarkoitus olla vahva kytkös kliiniseen työhön. Hyvä esimerkki kliinisestä asiantuntijasairaanhoitajasta voisi olla itsenäistä vastaanottoa pitävä hoitaja, joka osallistuu kehittämistyöhön ja kouluttaa samalla muita tietyn potilasryhmän asioissa, yliopettaja Virpi Sulosaari Turun ammattikorkeakoulusta sanoo. 

Kolmentoista ammattikorkeakoulun yhteistyönä syntyneen kuvauksen mukaan kliinisen asiantuntijan ydinosaamista ovat tutkimus ja palveluiden kehittäminen, potilasohjaus ja henkilöstön osaamisen kehittäminen, asiantuntijuuden johtaminen ja välitön laajavastuinen kliininen työ. Kliiniseksi asiantuntijaksi voi opiskella myös bioanalyytikko tai röntgenhoitaja.

Osaamiskuvaus palvelee työnantajia, jotta he tietävät millaisiin tehtäviin kliinisen asiantuntijan voi palkata, mutta yhtä lailla koulutuksen käyneitä, jotta he päätyisivät osaamistaan vastaavaan työhön. Lisäksi se helpottaa koulutuksen vertailtavuutta kansainvälisesti.

– Tähän asti koulutusta on annettu vähän kirjavasti erilaisilla opetussuunnitelmilla. Tarkoitus on, että kansallisella tasolla tehtäisiin yhä kiinteämpää yhteistyötä, jotta eri ammattikorkeakouluista valmistuvilla olisi samantyyppistä vaativan tason perusosaamista.

Sulosaari arvioi, että tutkinnon suorittaneita kliinisiä asiantuntijoita on satoja, mutta heidän tarkkaa määräänsä ei tiedetä. Siitäkään ei ole viime vuosina julkaistu selvitystä, miten he ovat sijoittuneet työelämässä. Kliinisten asiantuntijoiden yhdistys Klias ry kuvaa koulutuksen antavan valmiudet toimia itsenäisesti alan kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä tai esimiestehtävissä.

Myös se on epäselvää, miten koulutus on vaikuttanut kliinisten asiantuntijoiden ansiokehitykseen. Yhtenäisiä sopimuksia asiasta ei ole, joten jokainen on joutunut itse neuvottelemaan palkkauksensa.

– Ainoa ryhmä, joka on pystynyt saamaan koulutukselleen selvän palkanlisäyksen ovat sairaanhoitajat, joilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus. Kaikkiin näihin haasteisiin vastaamiseksi oli tärkeää, että kliinisille asiantuntijoille saadaan kansallinen kompetenssikuvaus.

5 kommenttia artikkeliin “Kliinisen asiantuntijan osaaminen esiin

  • Tuulariitta Ruontimo ThM, ylihoitaja evp., ent asiantuntija sanoo:

    Ottamatta kantaa mielipiteen muihin kohtiin kiinnittäisin suurta huomiota siihen, miten me mollaamme ”johtamiskulttuuria” esittämättä perusteluja siitä ketä tai mitä tarkoitamme. Olisi tärkeää erottaa toimivaltainen koulutettu oman alan esimies/johtaja muun koulutuksen saaneista ns yleis- ja etäjohtajista ja johtamisesta! Oman alan lähi- ja korkein johto on usein toimenkuvalla eriytetty todellisesta toimivallasta tai johtotehtävät on kokonaan hävitetty. Siinä tilanteessa ei todellakaan voi JOHTAA…

  • Vaikka opiskelet Sairaanhoidon maister tutkinnon tai hoitotyön tohtorin tutkinnon ei palkka nouse kuin 100€ kuukaudessa. Masterin tutkintoon pitäisi uhrata 3vuotta ainakin opiskelua keskimäärin 5vuotta.

  • Yliopistossa koulutettuja kliinisiä asiantuntijoita on näissä kliinisen asiantuntijan viroissa Suomessa noin sata. Heitä on hoitotyön lisäksi, fysioterapian, bionalytiikan ja kuvantamisen alueella. Ensimmäinen aloitti Hus:ssa jo 2001. Heidän palkkansa vaihtelee eri organisaatiossa,myös tehtävän laajuuden mukaan.

  • Työnantaja kyllä hyödyntää koulutusta ja sen tuomaa osaamista, mutta ei siitä mitään ekstraa makseta. Kaikilla on sama nimike ja sama palkka, vaikka tosiasiassa ne, joilla on enemmän osaamista, tekevät vaativampia töitä. Osa kollegoista on kateellisia siitä, että kehittämistehtävien vuoksi potilastyötä on vähemmän, eikä esimieskään ymmärrä että kehittäminen on vaativaa työtä. Mistään osaamisesta ei makseta, koska esimiehet ei osaa tunnistaa osaamista, ei edes kielitaitoa ymmärretä osaamisena. Esimies itse on pelkästään opistokoulutettu, eikä käsitä että vieraskielisen tutkimustiedon lukeminen ja soveltaminen on vaativaa, puhumattakaan hoitamisesta vieraalla kielellä. Ei itse osaa vieraita kieliä ja kuvittelee että kieliä jotenkin mystisesti vaan joko puhutaan tai ei, vähän niinkuin joillakin on tummemmat hiukset ja joillakin vaaleammat, niin ei siitä mitään kuulu maksaa. Niin kauan kuin opiston käyneet sairaanhoitajat ovat esimiehiä ja johtajia, ei korkeammalla koulutuksella ole mitään merkitysta. Miksi tähän ei voi hoitoalalla saada muutosta? Alettiinhan sosiaalialalla ja kasvatusalallakin vaatia virkoihin korkeakoulututkinto. Teknisellä alallakin on itsestään selvyys, että DI osaa enemmän kuin opistoinssi.

  • Joo aloitin juuri opinnot kliinisen hoitotyön asiantuntijuus koulutuksen, en usko saavani palkkaa lisää,vaikka työnantaja on jo alkanut suunnitella olemassa olevan erikoisalan potilaita.

Vastaa käyttäjälle Tuulariitta Ruontimo ThM, ylihoitaja evp., ent asiantuntija Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *