Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi Asiointipalvelu

Kollegat aluevaltuustoon!

uutinen

Aluevaaleissa läpi menneistä ehdokkaista lähes joka toisella on tausta sosiaali- ja terveysalalla. Sairaanhoitajaliiton jäsenistä valituksi tuli useita kymmeniä. Valtuutetut Anne Lindgren ja Pirja Vitikka-Koponen ovat uuden edessä innoissaan. 

41-vuotiaan Anne Lindgrenin elämässä on meneillään suvantovaihe. Lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja muuttamassa pikkuhiljaa omilleen. Työ Tehyn terveyspoliittisena asiantuntijana tuo Lindgrenin työpöydälle hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, työelämään ja ilmastonmuutokseen, ammattihenkilönä toimimiseen ja rokotuksiin liittyviä edunvalvonta-asioita.

Anne Lindgren

34-vuotias Pirja Vitikka-Koponen on fysioterapeutti ja sairaanhoitaja. Työpaikka on HUSin Vatsakeskuksessa Meilahdessa, tornisairaalan osastolla M13.

— Pidän työstäni, koska osastolla on hurjan monen erikoisalan potilaita niin suuremmissa leikkauksissa olleita kuin tutkimuksen jälkeisessä seurannassa olevia potilaita, Vitikka-Koponen sanoo.

Vitikka-Koponen on tehnyt terveystieteen maisteriopintoja töiden ohella ja ollessaan hoitovapaalla lapsen syntymän jälkeen. Tämän vuoden alussa hän palasi työhönsä.

Pirja Vitikka-Koponen

”Kyllä muuten jännitti”

Anne Lindgrenin poliittinen herääminen tapahtui 2016 hänen opiskellessaan kansalaisyhteiskunnan maisteriohjelmassa.

— Tajusin, että enhän minä voi tietää näistä monimuotoisista vaikuttamisasioita oikeasti, jos en itse ole mukana vaikuttamassa. Tuolloin liityin Vihreään puolueeseen.

2017 Lindgren osallistui ensimmäisiin vaaleihinsa.

— Kyllä muuten jännitti lähteä ehdolle, ihan tavan tallaajana. Ilokseni tulin ensikertalaisena valittua kolmannelle varasijalle ja sain hoidettavakseni lukuisia kunnallisia luottamustoimia. Loppukaudesta nousin henkilöstövaihdosten johdosta vielä varsinaiseksi valtuutetuksikin. Tein valtuutettuna valtuustoaloitteet äitiysfysioterapiasta ja anonyymista rekrytoinnista, Lindgren kuvaa poliittista alkutaivaltaan.

Kuntapolitiikan ohella hän tuli valittua vihreiden paikallisyhdistyksen varapuheenjohtajaksi ja sittemmin myös puheenjohtajaksi.

— Vihreiden paikallisyhdistyksen puheenjohtajan pestiä olen hoitanut vuodesta 2019, kertoo Lindgren.

Politiikan lisäksi Lindgren on hallituksen jäsen Etelä-Hämeen sairaanhoitajissa ja Sairaanhoitajaliiton hallituksessa. Sote-alan asiat ovat lähellä sydäntä niin työssä kuin vapaa-ajalla.

”Sairaanhoitajuus sai hyvää vastakaikua”

Pirja Vitikka-Koposen aluevaali-innostus syntyi viime vuoden puolella. Hän perehtyi opintoihinsa liittyen sote-uudistukseen ja hyvinvointialueiden hallintoon. Aiemmin hän ei ole ollut puoluepolitiikassa mukana tai ehdolla vaaleissa. Opiskelijapolitiikassa Vitikka-Koponen on ollut mukana ja lisäksi hänellä on moninaisia luottamustehtäviä myös harrastuksiin liittyen.

— Aluevaalien kohdalla heräsi ajatus, että jos politiikkaan ja joihinkin vaaleihin joskus mukaan lähden, niin tämähän on juuri se minun juttuni – sotevaalit. Jonkin verran jouduin ajatusta kehittelemään ja uskallusta keräämään, Vitikka-Koponen tunnustaa.

Vaalityötä tehdessään hän kuitenkin havaitsi, että sairaanhoitajuus sai hyvää vastakaikua.

— Ihmiset vaikuttivat innostuvan ehdokkuudestani ja sain kannustusta. Huomasin, miten korkealle sairaanhoitajia arvostetaan, Vitikka-Koponen iloitsee.

Anne Lindgrenin sytyke aluevaaleihin oli kansainvälinen Nursing Now -kampanja muutama vuosi sitten.

— Kampanja nosti framille sen asian, että meidän sairaanhoitajien tulee itse nostaa oma erityisosaamisemme esille. Sitä ei tee kukaan muu puolestamme. Tästä ajatuksesta voimaantuneena tunnistin, että minulle on vuosien saatossa kertynyt paljon laaja-alaista osaamista, mitä kannattaa tarjota yhteiskunnalliseen käyttöön. Siksi lähdin ehdolle aluevaaleihin, Lindgren tiivistää.

”Kalenteri alkoi heti täyttymään”

Valtuustokauden alkaessa Anne Lindgrenillä on perusasiat hyvin tiedossa.

— Perehdytyksillä, työryhmillä ja kokouksilla aloitellaan, Lindgren toteaa.

Hän kertoo, että alkuvaiheessa keskitytään rakenteiden kuntoon laittamiseen ja hallinnolliseen siirtymään vallan siirtyessä kunnista maakunnallisille hartioille. Sopimuksia on Lindgrenin mukaan siirtymässä toista tuhatta ja niiden yhteensovittamisessa on virkamiehillä ja työntekijöillä paljon tehtävää.

— Käytäntöjen kehittämisen aika on myöhemmin, Lindgren sanoo.

 Hän näkee suurena mahdollisuutena sen, että henkilöstö siirtyy työskentelemään yhdelle ja samalle hallinnonalalle. Siiloutunutta rakennetta purkamalla voidaan Lindgrenin mukaan päästä  parempaan vuoropuheluun asiakkaan parhaaksi. Työ- ja toimintakulttuurit eivät kuitenkaan muutu itsestään, vaan siihen on panostettava. Tarvitaan hyvää johtamista, aikaa ja resursseja ajatella asioita uusiksi. Tärkeintä Lindgrenin mukaan on se, että kaikki uudistukset tehdään näyttöön ja tutkittuun tietoon perustuen ja vaikutusten ennakkoarviot laaditaan huolella.

— Hoitajapulan aikana nostan tärkeäksi alan veto- ja pitovoimatekijät. Olisi hienoa, jos Kanta-Hämeeseen saataisiin käyttöön henkilöstö- ja palkkaohjelma, missä, työuran aikaisia kehittymistarpeita tuetaan ja palkka nousee automaattisesti urakehityksen ja tehtävämuutosten mukana, pohtii Lindgren.

Vitikka-Koponen kertoo, että työ valtuutettuna Keski-Uudellamaalla alkaa heti helmikuussa perehtymisellä ja valtuustokausi alkaa maaliskuussa. Oman perehtymisen sisältöihin ja toisaalta poliittiseen päätöksentekoon ja sen rakenteisiin Vitikka-Koponen on jo aloittanut. Hän ei osaa vielä odottaa erityisesti mitään tai kuvitella millaista valtuustotyö tulee olemaan, mutta hän kokee tärkeäksi perehtyä ja muodostaa oman käsityksensä asioista.

— Minulla on mahdollisuus ja velvollisuus tuoda alani osaamisen ja kokemuksen näkökulma keskusteluun ja tuoda tutkimustietoa päätöksenteon taustaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tulevaisuuteen tulee katsoa alan osaamisen ja tutkimuksen kautta, ei mututuntumalla, Vitikka-Koponen summaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *