Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Mitä kuuluu pohjoismaiden kollegoille?Ruotsissa sairaanhoitajat irtisanoutuvat teho-osastoilta

uutinen

Sairaanhoitajaliiton kansainvälisten asioiden päällikkö Anna Suutarla osallistui SSN:n (Sygeplejerskernes Samarbejde i Norden) sairaanhoitajien pohjoismaisen yhteistyöjärjestön hallituksen kokoukseen syyskuussa.

Tänä vuonna pohjoismainen yhteistyö täyttää sata vuotta.

SSN perustettiin 7.9.1920. Kun pohjoismaiset sairaanhoitajaliitot kokoontuivat tänä syksynä sata vuotta perustamisen jälkeen, keskustelujen pääaihe oli koronatilanne.

Ruotsin Tukholmassa teho-osastoilla on ollut raskasta suuren potilaskuormituksen ja hoitajapulan takia. Potilaat ovat pahimmassa tapauksessa jääneet vaille sairaanhoitajien hoitoa ja heitä on vain pyritty pitämään elossa. Tämä on johtanut siihen, että potilailla on paljon runsashoitoisia jälkisairauksia.

Tukholman alueella teho-osastoilla työskentelevät sairaanhoitajat ovat saaneet palkkaa parhaimmillaan 10 000 euroa kuukaudessa, mutta työtunteja on saattanut olla jopa 80 tuntia viikossa.

  • Kokouksessa keskustelimme myös siitä, että joka paikassa puhutaan koronasta. Myös vapaa-aikana keskustelu liittyy koronaan. Sairaanhoitajat ja lääkärit kokevat, että he ovat aina töissä. Se on heidän mukaansa hyvin kuluttavaa, kertoo Anna Suutarla.

Ruotsissa sairaanhoitajapula vaivaa ja työviikko teholla on saattanut korona-aikana olla jopa 60–80 tuntinen. Kun näiltä pitkää viikkoa tehneiltä sairaanhoitajilta nipistettiin kesälomat niin, että ehkä kaksi viikkoa he pystyivät lomastaan pitämään, on seurauksena Ruotsissa ollut se, että lukuisat teho-osastojen sairaanhoitajat ovat jättäneet työnsä. Viimeisen neljän viikon aikana 30 tehohoitotyön sairaanhoitajaa on Tukholmassa irtisanoutunut.

  • Sairaanhoitajat Ruotsissa sanovat, että he saattavat myöhemmin palata, mutta irtisanoutumalla he ottavat ansaitsemansa loman, jota tarvitsevat rankasta korona-ajasta selviytyäkseen, Suutarla siteeraa kollegoitaan.

Tanskassa ovat puhuttaneet erityisesti koronan pitkäaikaisvaikutukset sairaanhoitajilla.

  • Tanskalaiset kertoivat esimerkin urheilevasta sairaanhoitajasta, joka on jo keväällä sairastanut koronaan, mutta on siitä parannuttuaan edelleen niin huonossa kunnossa, ettei juuri jaksa liikkua, sanoo Suutarla.

Tanskassa korona on virallisesti hyväksytty työperäiseksi sairaudeksi, mikä on tärkeää korvausten saamiseksi jatkossa myös pitkäaikaisoireiden haitoista.

Ruotsalaiset nostivat puheenaiheiksi psyykkiset pulmat ja burn-outin.  Ruotsissa hoitohenkilökunta kaipaa nyt vahvaa psykologista tukea. Yleistyneenä ensioireena sairaanhoitajilla on todettu unettomuutta, he eivät osaa nukkua kuin unilääkkeiden avulla. Työssä infektoituneiden sairaanhoitajien määrää ei tiedetä, mutta 1300 on ilmoittanut itse työperäisestä korona-tartunnasta.

Kansainvälisten asioiden päällikkö Anna Suutarla vei kokoukseen tietoa muun muassa Sairaanhoitajaliiton koronakyselyn tuloksista sekä siitä, että Suomessa valtio ei ole sairaanhoitajia rahallisilla koronabonuksilla huomioinut.

Lue myös Anna Suutarlan blogi täältä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *