Moni luulee, että oma lääkitys löytyy sairaalan tietojärjestelmästä. Karu totuus tietojen tasosta paljastui Keski-Suomen keskussairaalan kokeilussa, jossa osastofarmaseutit selvittivät kuukauden ajan kolmessa vuorossa päivystyspotilaiden kotilääkkeitä.
– Ehdimme selvittää 375 potilaan lääkityksen. Vain neljällätoista oli tietojärjestelmän lääkelista täysin oikein, proviisori Salla Kalsi toteaa.
Lääkityksen selvittäminen muuttuu salapoliisityöksi, jos potilas ei muista lääkkeitään eikä mukana ole lääkelistaa. Tästä seuraa surffailua e-resepteissä ja potilaan papereissa sekä soittelua omaisille tai muihin hoitolaitoksiin. Virka-ajan ulkopuolella voi olla haaste löytää puhelinnumero johon vastataan.
– Asiaa vaikeuttaa sekin, että Keski-Suomen alueella on kuntia, joilla on eri tietojärjestelmät, Kalsi sanoo.
Päivystyksen lääkevastaava, sairaanhoitaja Mia Niskanen hämmästyi kokeilun tuloksista.
– Eniten yllätti, miten kauan kotilääkityksen selvittämiseen kului aikaa.
Farmaseutit ehtivät kahdeksan tunnin työvuoronsa aikana selvittää kuudesta kymmeneen potilaan kotilääkkeet.
– Ikinä ei tiedä etukäteen meneekö hommassa kymmenen minuuttia vai kaksi tuntia. Aikaa kului muuhunkin, esimerkiksi sen pohtimiseen, kenen lääkitys pitäisi selvittää jo päivystyksessä. Tähän tulee jatkossa tehdä selvät kriteerit, Kalsi pohtii.
Kalsin mielestä lääkitys tulisi tarkistaa ainakin kahdesta lähteestä. Tärkein tietolähde on potilas itse tai taho, joka jakaa hänelle lääkkeet.
Jokaiseen tietolähteeseen tulee suhtautua terveen kriittisesti. Tietojärjestelmään kirjattu kotilääkitys on saatettu tarkastaa vuosia sitten tai lista on kuitattu tarkastetuksi väärillä tiedoilla. Lähetteissäkin on virheellisiä lääkelistoja. Niskanen kummeksuu tilannetta.
– Olen pitänyt itsestäänselvyytenä, että lääkitystiedot päivitetään säännöllisesti, jos ihminen on esimerkiksi kotihoidon tai palveluasumisen piirissä. Potilaan tiedoista ei myöskään yleensä käy ilmi, mikä taho hänen hoidostaan vastaa.
Päivystyksen sairaanhoitajat ja lääkärit olivat erittäin tyytyväisiä farmaseuttien työpanokseen. Sen koettiin parantavan potilasturvallisuutta ja nopeuttavan muiden työtä. Farmaseutin tekemää selvitystyötä pidettiin erittäin luotettavana.
– Osastofarmaseutilla on sellaista lääkehoidon asiantuntemusta, jota tarvitaan ihan jo potilasturvallisuuden ja lääkehoidon laadun kannalta, Niskanen toteaa.
Kalsi muistuttaa, että kokonaisvastuu ja kotilääkityksen vahvistaminen on lopulta aina lääkärin tehtävä, mutta selvitystyön voi tehdä joku muu lääkehoitoon perehtynyt ammattilainen.
– Lisäresursseja asia kuitenkin vaatisi.
Tuleeko ensi vuonna valmistuvaan uuteen ja uljaaseen keskussairaalaan eli sairaala Novaan ympärivuorokautinen farmaseuttipäivystys, on vielä päättämättä. Kokeilun perusteella heitä tarvitaan päivystyksessä eniten ruuhkaisimpina aikoina eli iltaisin.
– Mielestäni osastofarmaseutteja on vielä liian vähän, ja meidän roolimme voisi olla merkittävämpi koko sairaalalle ja potilasturvallisuuden parantamiselle, Kalsi pohtii.
Teksti Suvi Leppiniemi Kuvat Shutterstock, Suvi Leppiniemi ja Anu Saavalainen.
