Päättäjä: Ole hengenpelastaja – panosta hoitotyöhön ja sairaanhoitajiin!

Sairaanhoitajan ja kätilön juhlavuosi 2020 on käynnistynyt!

Alkuvuoden ohjelmaan on kuulunut päättäjien tapaamisia. Heille on viety viestiä hoitotyön ajankohtaisteemoista ja käyty niistä keskustelua. Liiton delegaatiossa ovat olleet puheenjohtaja Nina Hahtela, kehittämispäällikkö Liisa Karhe ja kansainvälisten asioiden päälikkö Anna Suutarla.

Joka tapaamisessa olemme tuoneet esille juhlavuoden teemoja eli sairaanhoitajien keskeistä merkitystä terveyspalveluille sekä väestön terveydelle ja hyvinvoinnille ja myös sairaanhoitajapulan syitä, seurauksia ja ratkaisukeinoja.

Voidaan perustellusti sanoa: jos hoitotyö kaatuu, terveydenhuolto kaatuu. Sairaanhoitajat pelastavat henkiä, päättäjiä haastetaan pelastamaan siihen edellytykset.

EU-päättäjille päivitystä hoitotyöstä

Tammikuun 10. päivä tapasimme Helsingissä Euroopan parlamentin suomalaisjäseniä eli meppejä. Paikalla olivat Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen, Heidi Hautala, Miapetra Kumpula-Natri ja Mauri Pekkarinen ja heidän avustajiaan. Avustaja Suvi Syrjä edusti Heidi Hautalan lisäksi Ville Niinistöä, joka ei päässyt paikalle.

Sairaanhoitajapula ei koske vain Suomea. Kerroimme, että maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan vuonna 2030 on globaalisti 9 miljoonan sairaanhoitajan vaje ja OECD-maissa vajeen ennustetaan olevan 1,1 miljoonaa. Suomessa yli kolmannes sairaanhoitajista on harkinnut alanvaihtoa. Samaan aikaan väestö ikääntyy, pitkäaikais- ja monisairaiden määrä sekä hoidon tarve lisääntyvät. Alan veto- ja pitovoimaan on panostettava.

Pulmien lisäksi korostimme ratkaisuja: sairaanhoitajapulan ehkäisy on mahdollista, mutta se vaatii tietoisia, jopa radikaaleja toimia ja investoimista. Juhlavuosi 2020 haastaa päättäjät ympäri maailman toimimaan pulan torjumiseksi ja hoitotyön vahvistamiseksi. Tutkimusnäyttö osoittaa, että riittävään sairaanhoitajatyövoimaan panostaminen kannattaa – se on sijoitus, ei kuluerä.

Kerroimme myös joistakin sisältöteemoista, joiden parissa teemme yhteistyötä Euroopan sairaanhoitajaliittojen järjestön EFN:n kanssa. Ne liittyvät koulutukseen, EU-terveyspalveluiden työvoimaan sekä potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun. Pyysimme muun muassa huomioimaan ammattipätevyysdirektiivin ja selvitystyön sen liitteen V.5.2.1 päivittämisestä (yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusohjelma). Näemme, että päivittäminen on välttämätöntä, jotta sisältö vastaa nykyaikaista hoitotyötä ja sairaanhoitajan itsenäistä asiantuntija-ammattia.

EU:n alueella on noin 3,5 miljoonaa hoitotyössä toimivaa sairaanhoitajaa. He ovat säännellyistä ammateista voimakkaimmin EU-maiden välillä liikkuva ammattiryhmä. Mepeille ja heidän avustajilleen ammattiryhmäämme koskeva tieto olikin tärkeää ja heistä osa ehti vielä lopuksi kuviinkin osoittamaan tukensa Nursing Now Europe -kampanjalle.

Ministeritapaamisissa vilkasta ajatusten vaihtoa

Sosiaali- ja terveysministeriössä olemme vierailleet tammikuussa kahdesti: 15.1. tapasimme perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun ja 21.1. sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen.

Ministeritapaamisissa toimme esille sairaanhoitajapulan vakavuutta ja konkretiaa, joka meille välittyy muun muassa jäsentemme kertomana. Nostimme esiin myös työhyvinvointiin liittyviä haasteita kyselyidemme ja tilastojen perusteella. Ja pulmien ohella korostimme taas myös ratkaisuja, esimerkiksi palkkaa, uramahdollisuuksia ja resursointia. ”Maailman paras ammatti” vaatii mahdollisuuksia sen tekemiseen kuten on tarkoitettu.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelma edellyttää toimivaa moniammatillista toimintaa. Sairaanhoitajilla on merkittävä rooli muun muassa ennaltaehkäisevissä palveluissa, joita ohjelma korostaa. Ministeri Kiuru sanoi, että konkretiassaan tavoite 1000 lääkärin lisäämiseksi peruspalveluihin on saanut ehkä puheissa liian suuren painoarvon ja vääristänyt keskustelun kokonaiskuvaa. Tavoite on kehittää aidosti moniammatillisia palveluita ja huomioida eri ammattilaiset ja heidän merkityksensä kokonaisuuteen, kuten hallitusohjelmaankin on kirjattu.

Perusterveydenhuollossa sairaanhoitaja on usein ensimmäinen ja varsin usein jopa ainoa kontakti potilaalle. THL:n tilastojen mukaan perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanottokäyntejä oli vuonna 2019 lääkäreillä ja sairaanhoitajilla/terveydenhoitajilla aika lailla yhtä paljon. Ja THL:n tuoreen raportin mukaan sairaanhoitajat/terveydenhoitajat hoitivat noin puolet potilaistaan lääkäriä konsultoimatta.

Ministerit avustajineen antoivat meille reilusti tapaamisaikaa, kuuntelivat mielenkiinnolla ja vakavina viestiämme ja osoittivat sille ymmärrystä, kyselivät tarkentavia taustoituksia. Kävimme vilkasta ja antoisaa keskustelua muun muassa sairaanhoitajapulan ratkaisuista sekä sairaanhoitajan osaamisen ja työnkuvien merkityksestä ja mahdollisuuksista tulevissa sote-palveluissa, kuten asiakavastaava-mallista paljon palveluita käyttäville ja sairaanhoitajan vastaanotoista eri erikoisaloilla. Hoitotyön näkökulman on oltava vahvasti mukana sote-uudistuksessa ja sote-johtamisessa.

Voit lukea ministeri Pekosen facebook-sivulta hänen tuoreet ajatuksensa tapaamisemme jälkeen.

Molemmat ministerit on kutsuttu Sairaanhoitajapäiville erityisesti kuulemaan ja tapaamaan keynote-puhuja Jim Campbellia, joka on työvoimakysymyksistä vastaava johtaja WHO:ssa. Ministeri Krista Kiuru on varannut kalenteriinsa Sairaanhoitajapäivien avajaiset, joihin hän tulee erittäin mielellään tuomaan sairaanhoitajille valtiovallan tervehdyksen. Tule paikalle kuulemaan!

Helmikuussa tapaamme opetus-ja kulttuuriministeriön edustajia.