Pohjoismainen perhehoitotyön konferenssi Families throughout the life span -The 5th Nordic Conference in Family Focused Nursing pidettiin 3-5.6. Tampereella. Konferenssi järjestettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Tampere-talon kanssa.
Olimme hoitotieteiden maisteriopiskelijoina etuoikeutettuja, kun saimme osallistua tähän konferenssiin. Tapahtuma oli ensimmäinen tieteellinen konferenssi -esiintymisemme ja osallistumismaksuun saimme apurahaa Sairaanhoitajaliitolta.
Konferenssi alkoi sunnuntaina Get Together -juhlalla, jossa tutustuttiin mm. suomalaiseen saunakulttuuriin. Harmiksemme emme itse päässeet osallistumaan iltaan. Silti päivät, joihin osallistuimme, olivat ikimuistoisia.
MAANANTAI 4.6.2018
Laaja kattaus kansallisuuksia ja aiheita
Maanantai oli kaunis aurinkoinen päivä ja Tampereen yliopiston laulajat avasivat konferenssin hienoilla lauluesityksillä. Päivän aikana myös sairaalaklovnit viihdyttivät yleisöä ja jotkut olivat rohkeina jopa pyytäneet klovneja mukaan esityksiinsä.
Konferenssiin osallistui ihmisiä ympäri maailmaa: Norjasta, Ruotsista, Suomesta, Tanskasta, Hollannista, Virosta, Kanadasta ja Yhdysvalloista.
Konferenssin esitysten aiheet kattoivat koko elinkaaren vauvasta vaariin ja niissä käsiteltiin niin somaattisia sairauksia kuin mielenterveysongelmiakin. Lisäksi aiheet vaihtelivat nykypäivästä historiaa koskeviin aiheisiin.
Jotkut esitykset liittyivät hyvinkin raskaisiin aiheisiin, kuten itsetuhoisuuteen, lapsen kuoleman käsittelyyn tai kuolemaan johtavien sairauksien kohtaamiseen perheen näkökulmasta.
Perheen tärkeä merkitys hoitotyössä
Maanantaipäivän esityksistä päällimmäisenä meille jäi mieleen, että perhehoitotyötä tarvitaan jokaisessa elämänvaiheessa ja että se perustuu ihmissuhteisiin.
Yhteiskunnan rakenteet muuttuvat ja teknologia kehittyy yhä kiihtyvällä tahdilla. Potilas saa itse määrittää keitä hänen perheeseensä kuuluu ja koko perhe tarvitsee tukea, jos joku perheenjäsenistä sairastuu. Perheenjäsenet toimivat tärkeässä roolissa myös tietojen antajina, mikäli sairastunut ei tähän itse kykene tai hänellä on esim. muistisairaus.
Sairaanhoitajan antama myötätunto on myös tärkeää – miten sitä voisi tarjota sairastuneelle esimerkiksi puhelimen välityksellä? Potilailla on yleensä ympärillään perhe tai muu tukiverkosto, joten hoitotyössä tulisi huomioida potilaskeskeisen hoidon lisäksi perhekeskeinen hoitotyö.
On siis tärkeää, että hoitaja ottaa huomioon perheenjäsenet ja kannustaa heitä myös osallistumaan aktiivisesti potilaan hoitoon.
Rokotevastaisuus-esityksemme ajan hermolla
Konferenssiesityksemme perustui syksyllä 2017 valmistuneen kandidaatintutkielmamme tuloksiin, jotka koskivat alle 6-vuotiaiden lasten vanhempien rokotevastaisuutta. Oli upeaa päästä jakamaan kirjallisuuskatsauksessa saamamme tulokset suuren kansainvälisen kuulijakunnan edessä Tampere-talon Maestro-salin upeissa puitteissa.
Rokotevastaisuus on tällä hetkellä merkittävästi pinnalla mediassakin ja Suomessa on alueita, joissa rokotekattavuus on laumasuojaan nähden liian alhainen. Aihe on siis hyvin ajankohtainen ja tärkeä.
Hyvällä rokotuskattavuudella varmistetaan se, että jo aiemmin nujerretut vakavat taudit saadaan pidettyä poissa.
Konferenssi huokui kansainvälistä yhteisöllisyyttä ja tutustuimmekin kahteen amerikkalaiseen maisteriopiskelijaan – Rebekahiin ja Morganiin Utahista. He kertoivat pitäneensä kovasti esityksestämme ja että rokotevastaisuutta tutkitaan kovasti Yhdysvalloissa. Tämän huomasimme kandidaatintyötä tehdessämme: katsauksemme sisälsi 19 tutkimusta, joista 14 oli tehty Yhdysvalloissa.
Kansainvälistä verkostoitumista
Ensimmäinen konferenssipäivä sai arvoisensa päätöksen, kun kokoonnuimme Tampereen raatihuoneeseen iltajuhlaan, jossa tutustuimme paremmin amerikkalaisiin opiskelijakollegoihimme ja heidän lehtoriinsa, tohtori Jane Lassetteriin (IFN:n eli International Family Nursing Associationin presidenttiin) raatihuoneen upeissa ja historiallisissa tiloissa.
TIISTAI 5.6.2018
Moniammatillisuus perhehoitotyön opinnoissa
Tiistaina kuuntelimme mielenkiintoisia esityksiä esimerkiksi Ruotsissa asuvista thaimaalaisista vaimoista sekä Qatarissa toteutettavasta hoitajien ja lääkärien yhteisopetuksesta, mistä heräsikin ajatus, että Suomessakin pitäisi olla enemmän yhteistyötä sairaanhoidon ja lääketieteen opiskelijoiden välillä – miksei myös hoitotieteen ja lääketieteen opiskelijoiden välillä.
Hoitotyö on moniammatillista yhteistyötä, jolloin sitä voisi työstää jo opiskeluvaiheessa. Tällöin opiskelijat voisivat oppia toinen toisiltaan ja esim. harjoitella yhdessä erilaisia hoitotilanteita myös perhehoitotyön näkökulmasta.
Kulttuurierojen ymmärrys tärkeää
Kävimme kuuntelemassa myös esityksen kulttuurien välisistä eroista potilaiden haastatteluun liittyen.
Tietyissä kulttuureissa koko perhe voi olla automaattisesti mukana, kun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelee potilasta. Tämä aiheuttaa haastavia tilanteita etenkin nuorten kohdalla: he eivät välttämättä vastaa rehellisesti esim. seksuaalisuuteen liittyviin kysymyksiin, jos vanhemmat istuvat vieressä.
Syyrialaisten naisten terveystarkastuksissa naiset puhuivat lähinnä lastensa ja miestensä terveydestä – he eivät kyenneet keskittymään omiin vaivoihinsa, mikäli kaikilla muilla perheenjäsenillä oli terveyteen liittyviä huolia.
Lisäksi kuuntelimme esityksen Malawin perhesuunnitteluneuvoloista. Malawissa miehet tekevät perheen kaikki päätökset – myös perhesuunnitteluun liittyvät, joten naisten terveyden tukeminen voi olla haastavaa. Perhe voi siis joko vaikeuttaa tai edistää perheenjäsenensä terveyttä.
Osaaminen kasvaa jakamalla!
Konferenssi päättyi juhlallisesti Tampereen Medisiinariorkesteri Sivuäänen soittoesitykseen. Konferenssin jälkeen totesimme, että tämänkaltaisiin ja ylipäätään kansainväliseen toimintaan tulisi osallistua enemmän ja hoitoon liittyviä ajatuksia olisi hyvä jakaa aiempaa enemmän yli maiden rajojen.
Päivät antoivat meille niin paljon, että olisimme halunneet konferenssin jatkuvan.
Hullut suomalaiset?
Jaoimme myös ikimuistoisia keskusteluja amerikkalaisten opiskelijatuttavustemme kanssa. Tarjosimme heille vinkkejä, mitä heidän kannattaisi tehdä ja syödä lyhyellä vierailullaan Tampereella.
Ilona kehotti heitä syömään siikaa: ”You should taste siika – it’s delicious.” He katsoivat meitä epäluuloisesti ja kysyivät varovasti: ”Do you… really… EAT them? Seagulls?” Johon vastasimme pikaisesti: ”NO. We don’t eat seagulls. We eat SIIKA. It is a fish”.
Onneksi asia saatiin oikaistua, ettei Amerikan-mantereella lähde leviämään huhu lokkeja syövistä suomalaisista.
Iloista uutta syyskautta blogin lukijoille!
Terveisin,
hoitotieteen maisteriopiskelijat Ilona ja Sanni, Tampereen yliopisto
p.s. Mikäli kiinnostuit konferenssista ja siellä toteutettujen esitysten aiheista, voit tutustua konferenssin nettisivuihin. Huomioitavan arvioinen asia on myös seuraava kansainvälinen perhehoitotyön konferenssi, joka järjestetään 13-16.8.2019 Yhdysvalloissa, Washingtonissa. Katso lisätietoja! Ja muista hyödyntää jäsenetuasi, Sairaanhoitajaliiton opintoapurahaa.
