Sairaanhoitajaliiton opettajakyselyssä nousee yksi asia ylitse muiden: opettajat kritisoivat ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia. Se ohjaa opettajien mielestä toimintaa väärään suuntaan. Opettajat ilmaisevat mielipiteensä myös siitä, että opetussuunnitelmat vaihtelevat ammattikorkeakouluittain liikaa. Toivomus kansallisesti yhtenäisestä opetussuunnitelmasta nousee kyselyssä selkeästi.
”Se että koulujen rahoitus on nykyään niin vahvasti sidottu opiskelijoiden opintojen etenemiseen ja valmistumiseen aiheuttaa painetta madaltaa vaatimustasoa. ”
”Yhtenäinen opetussuunnitelma ammattikorkeakouluille: näin varmistettaisiin valtakunnallinen tasalaatuisuus. Helpottaisi kovasti myös siirtyviä opiskelijoita, kun opintojaksot vastaisivat toisiaan.”
”Myös se, että jokainen hylätty tehtävä tai harjoittelujakso lisää joko opettajan työtä tai koulun kustannuksia, aiheuttaa sen, että hylsyjä ei helposti anneta, vaikka syytä olisi.”
42 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoo, että toisinaan amk:sta valmistuu opiskelija, joka ei ole saavuttanut riittävää ammatillisuutta. Yli puolet opettajista kokee, että heillä ei ole tarpeeksi aikaa kliinisten taitojen opettamiseen. 68 prosenttia on joutunut tinkimään opetuksen laadusta ajan ja resurssien riittämättömyyden takia.
Sairaanhoitajaliitto kysyi ammattikorkeakoulun opettajilta, millä tolalla sairaanhoitajien koulutus on. Kysely toteutettiin kesäkuussa 2020 jakamalla kyselylinkkiä ammattikorkeakoulun opettajille sekä verkostojen kautta että sosiaalisessa mediassa kesäkuun alussa 2020. Vastaajia oli 104. Koska vastauksia on suhteellisen pieni määrä, niitä tulee pitää viitteellisinä.
- Näyttää hyvin selkeästi siltä, että nykyinen rahoitusmalli aiheuttaa painetta madaltaa vaatimustasoa, kun valmistumisesta tulee itseisarvo. Tämä tie on johtamassa vaatimustason alentamiseen, tiivistää Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Liisa Karhe.
Kyselyssä korostuu opettajien tunnollisuus. He haluaisivat panostaa laatuun ja kehittämiseen, mutta resurssit eivät aina riitä tähän. Vastanneiden mukaan tehtävät ovat jatkuvasti lisääntyneet samalla kun resurssit ovat vähentyneet.
Kyselyn vastauksissa tiivistyy hyvin myös se, miten kovan paineen alla opettajat työskentelevät, kun samaan aikaan opetuksen resursseja on vähennetty. 76 prosenttia opettajista arvioi, että työn kuormittavuus on lisääntynyt.
”Tuntiresursseja vähennetty 30 prosenttia.”
”Haluan että resursseihin kiinnitetään huomiota, niitä on vähennetty joka vuosi ja opiskelijat valittavat siitä.”
- On kestämätön tilanne, että opettajat kertovat kyselyssä tekevänsä paljon töitä omalla ajallaan turvatakseen laadukkaan opetuksen, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
Opettajat haluavat näyttöön perustuvan soveltuvuustestin
Opettajat mainitsevat kyselyssä, että sisään tulevien opiskelijoiden lähtöosaaminen, asenteet ja motivaatio ovat muuttuneet ja aikaa menee siksi paljon henkilökohtaiseen ohjaamiseen. Lähes kaikki ovat kohdanneet opiskelijoita, joilla on päihde- tai mielenterveysongelma.
79 prosenttia vastaajista onkin sitä mieltä, että sairaanhoitajakoulutuksen valintakokeissa pitäisi olla näyttöön perustuva soveltuvuustesti, joko psykologinen tai muutoin soveltuvuutta ennustava.
”Ei ole oikein, että ihminen, jonka persoonallisuus ei ole soveltuva alalle, opiskelee ”turhaan” väärää alaa, eikä pärjää sitten työelämässä.”
”Nyt sisään pääsee opiskelijoita, joilla selvästi ongelmia paljon, eivätkä sovellu alalle ja heitä ei saada millään pois elleivät itse tunnista ongelmaa ja eroa. Näin käy harvoin. Useimmat valmistetaan ’väkisin’.”
Opettajat toteavat kyselyssä, että sairaanhoitajan peruskoulutuksessa ei ehditä opettaa kuin perusasiat juuri ja juuri, jos niinkään, joten he peräänkuuluttavat erikoistumiskoulutuksia.
Verkkokoulutukseen suhtaudutaan vastauksissa myönteisesti: se on opettajien mukaan hyvin suunniteltuna ja toteutettuna monipuolinen ja tehokas tapa opettaa, mutta siihen tarvitaan opettajien mielestä lisää resursseja.
Harjoittelujaksoihin liittyy ongelmia
Kyselyssä opettajat ovat todella yksimielisiä muistakin asioista kuin rahoitusmallin riskeistä. 75 prosentille vastaajista opiskelijat ovat usein tai toisinaan kertoneet kliinisen opiskelun harjoittelupaikalla ilmenneistä ongelmista opiskelijaa kohtaan.
- Sairaanhoitajaopiskelijan työelämään tutustuminen ei todellakaan saisi alkaa näin, mutta syyt opiskelijoiden kohteluun ovat ilmeisiä: monilla työpaikoilla on pula sairaanhoitajista ja ohjausresursseista. Harjoittelun ohjaajille toivotaan tehtävään koulutusta, ja kannustimia, kuten esimerkiksi rahallista korvausta opiskelijan ohjaamisesta. Opiskelijan ohjaaminen on osa sairaanhoitajan tehtävää, jota ei yksinkertaisesti ole mahdollista tehdä laadukkaasti liian pienillä resursseilla ja uupumispisteessä olevalla henkilöstöllä, sanoo Liisa Karhe.
Sairaanhoitajaliitto korostaa sitä, että kaikki mahdollinen on tehtävä opettajakyselyn osittamien vaaranpaikkojen korjaamiseksi. Suomi tarvitsee joka ikisen sairaanhoitajaopiskelijansa hyvävointisena ja motivoituneena hoitotyöhön.
Opettajat ovat kyselyssä huolissaan opiskelijoiden harjoittelujaksoista. He toivovat, että harjoittelun ohjaamisen lisäksi kiinnitetäisiin huomiota harjoittelupaikkojen riittävyyteen. Vastauksissa toistuu suuri huoli siitä, että harjoittelupaikkoja ei ole riittävästi.
- Meille oli tärkeää saada selville sairaanhoitajia opettavien opettajien näkemys ammattikorkeakouluopetuksen ja sairaanhoitajaopetuksen nykytilasta. Olemme jo aiemmin kysyneet asiaa opiskelijoilta ja nyt pääsemme täydentämään kuvaa opetuksesta opettajien vastausten pohjalta, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
Sairaanhoitajaliitto pyrkii vaikuttamaan kyselyssä nousseisiin ilmeisiin epäkohtiin.
- Viemme opettajakyselyn tulokset päättäjille ja pyrimme kaikin tavoin muutenkin vaikuttamaan siihen, että opettajien nostamat epäkohdat korjataan. Tulemme kertomaan, miten asiat etenevät sanoo puheenjohtaja Nina Hahtela.
