Kun Tampereen Tesoman kotihoitoa pyydettiin mukaan kehittämään sydämen vajaatoimintapotilaiden painon etäseurantaratkaisua, palveluesimies Kaisa Luostarinen ja vastaava sairaanhoitaja Tiina Luoto innostuivat mahdollisuudesta heti.
- Me kyllä innostutaan uuden kehittämisestä aika helposti, etenkin, kun tavoitteena on luoda hoitajia ja asiakkaita arjessa aidosti auttava työkalu, Luostarinen ja Luoto sanovat.
Tampereen kaupunki ja Tays Sydänsairaala kehittävät yhdessä sydämen vajaatoimintapotilaiden hoitopolkua, jossa hyödynnetään teknologiaa omahoidon tukena. Sydämen vajaatoimintapotilailla painonnousu voi olla varhainen signaali taudin pahentumisesta, joka johtaa usein osastohoitoa vaativaan tilaan. Siksi painonseurannalla on hoidon ennakoimisen ja terveyden ylläpitämisen kannalta suuri merkitys.
Painonseurantaan haluttiin etsiä ratkaisua yhteistyössä hoitotyön ammattilaisten, lääkäreiden sekä hyvinvointianalytiikkaan erikoistuneen Benete Oy:n kanssa. Kehittämistyön tuloksena syntyi digitaalinen palvelu, joka kirjaa potilaan painon kotivaa’alta automaattisesti. Kotihoidossa sairaanhoitajat ja lääkärit pystyvät seuraamaan painon päivittäistä kehittymistä sähköisestä järjestelmästä ja reagoimaan muutoksiin nopeammin.
Verkostomainen palveluiden yhteiskehittäminen terveydenhuollossa on verrattain uusi toimintatapa, jonka tavoitteena on joustava terveydenhuollon asiakkaiden, ammattilaisen ja yritysten yhteistyö uusien palveluiden kehittämisessä. Asiakkailla on omista tarpeistaan paras ymmärrys, joka yhdistyy kehittämisen aikana eri terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmiin. Ongelman luonteen ymmärtäminen auttaa yritystä tarjoamaan palveluratkaisuja, joita voidaan kehittää ja kokeilla aidossa asiakkaiden käyttöympäristössä.
Myös Tampereella Luostarinen ja Luoto kertovat päässeensä kehittämisprosessiin mukaan alusta alkaen. Benete Oy:n sovelluskehittäjät työskentelivät koko prosessin ajan tiiviisti sairaanhoitajien ja lääkäreiden kanssa.
- Yritys tuli käytännössä tyhjän paperin kanssa ja siitä lähdimme yhdessä liikkeelle. Heidän palvelumuotoilija tutustui työmme arkeen ja asiakkaisiin. Me kerroimme heille, mitä ohjelman pitää tehdä ja miten sitä pitää voida käyttää. Oli hienoa huomata, että yritys oikeasti kuunteli meitä, Luostarinen kertoo.
Kun painon etäseurantasovelluksen prototyyppi valmistui, sitä kokeiltiin puolen vuoden ajan potilastyössä. Sovelluksen käyttö liitettiin osaksi sydämen vajaatoimintapotilaiden kotihoidon lähihoitajien ja sairaanhoitajien päivittäisiä rutiineja, ja kokeilu tuotti lyhyessä ajassa lupaavia tuloksia. Kokeilu toteutettiin Tesoman ohella Pispalan ja Tammerkosken kotihoidossa. Sairaanhoitaja Anna Ahokankaalle Tammerkoskesta kokemus palvelujen yhteiskehittämisestä oli uusi ja palkitseva.
- Vaikka koinkin oman roolini muuttuvan vastuullisemmaksi, kehittämistyö ei tuntunut kuormittavalta. Mielestäni pystyin antamaan parempaa hoitoa ja asiakkaan hoitopolku muuttui toimivammaksi. Myös asiakkaat antoivat hyvää palautetta ja kokivat, että heidät huomioidaan paremmin, Ahokangas sanoo.
Oman motivaation ohella työnantajan tuella on ollut Ahokankaalle suuri merkitys. Myös Luostarinen ja Luoto ovat samaa mieltä. Toisaalta kyse on kehittämismyönteisestä toimintakulttuurista laajemmin ja toisaalta tavasta arjessa kohdata ja ratkaista haasteita.
- Esimiehenä minun tehtävä on tsempata, kulkea rinnalla ja järjestää sitä aikaa, jotta hoitajat voivat osallistua kehittämiseen. Hoitajilta vaaditaan rohkeutta heittäytyä ajattelemaan asioita uudella tavalla, Luostarinen sanoo.
Painon etäseurantakokeilun ensimmäinen vaihe on tullut Tampereella päätökseensä. Sekä Tesoman että Tammerkosken tiimeissä iloitaan, että kokeilu on saanut jatkoa ja toivotaan sen laajentuvan. Hoitajien osaamisen merkityksestä kehittämistyössä ollaan yksimielisiä. Hoitajat pitäisi aina ottaa mukaan palvelujen kehittämiseen, koska heillä on kokemus ja näkemys kentän tarpeista sekä yhteys potilaisiin.
Artikkelin ovat kirjoittaneet Sami Kauppinen ja Elina Kesäniemi Laurea-ammattikorkeakoulusta. Sydämen vajaatoimintapotilaiden painon etäseurannan kehittäminen on toteutettu Euroopan aluekehitysrahaston tuella, osana 6Aika Strategian Co-Created Health and Wellbeing -hanketta. Lisätietoa hankkeesta: www.cohewe.eu
