Selkokieli kannattaa ottaa avuksi kansainvälisen sairaanhoitajaopiskelijan ohjaamiseen työpaikalla. Myös opiskelijan omasta kulttuurista kannattaa ottaa selvää.
Sairaalassa työskentelevä sairaanhoitaja Jaana on nimetty ohjaajaksi kansainväliselle sairaanhoitajaopiskelijalle. Hän miettii, miten opiskelijan saa mukaan työhön ja työyhteisöön, jos hän ei vielä puhu juurikaan suomea. Miten esimerkiksi kirjaamiset, potilaan papereihin tutustumiset, lääkitykset ja potilaskontaktit onnistuvat? Kannattaako opiskelija ottaa mukaan lääkärinkierrolle? Omakin englannin kielen taito arveluttaa.
Miten valmistautua ja mihin kiinnittää huomiota, kun työpaikalle on tulossa harjoittelemaan kansainvälinen sairaanhoitajaopiskelija, lehtori Kirsi Heikkinen Lapin ammattikorkeakoulusta?
– Kun itse tehohoitajana ohjasin kansainvälisiä sairaanhoitajaopiskelijoita, kielitaitoni ei aluksi ollut todellakaan hyvä. Se oli lähinnä lomaenglantia, ja hoitotyön sanasto oli hukassa. Sillä taidollani kuitenkin yritin parhaani. Ajattelin, että on hyvä asettautua opiskelijan asemaan: Miltä minusta tuntuisi, jos olisin vieraassa maassa, eikä kukaan huomioisi, ottaisi mukaan tai puhuisi minulle? Sehän olisi kauheaa, Heikkinen havainnollistaa.
Heikkinen kannustaa hoitohenkilökuntaa ottamaan jo etukäteen selvää opiskelijan omasta kulttuurista ja kyselemään siitä avoimesti. Silloin saattaa ymmärtää opiskelijaa paremmin, ja häntä on helpompi ohjata. Opiskelijakin kokee, että hänestä ollaan kiinnostuneita.
Opiskelijan perehdytyskansionkin voisi laatia selkosuomeksi.
Sairaanhoitajatutkinnon laajuus on säädetty 210 opintopisteeseen. Oppilaitosten on haastavaa sisällyttää siihen suomen kielen opintoja ilman, että vaadittava ammattiosaaminen kärsisi. Siksi opiskelijoiden kielitaidossa on usein puutteita.
Heikkinen neuvoo ottamaan avuksi selkosuomen. Se tarkoittaa rauhallista, selkeää ja yksinkertaista yleiskieltä, jossa ei käytetä murretta.
– Jo opiskelijan perehdytyskansionkin voisi laatia selkosuomeksi ja kerätä siihen listoja
hoitoyksikössä käytettävistä yleisimmistä hoitotyön sanoista ja lauseista selkosuomeksi. Englantia voi käyttää tukikielenä, Heikkinen neuvoo.
Hän myös kehottaa ottamaan opiskelijan mukaan kaikenlaisiin työtilanteisiin, koska opiskelija saa niistä joka tapauksessa jotakin irti: esimerkiksi lääkärinkierrolla lääkärin ja hoitajan kommunikoinnista. Opiskelijoiden kirjoittamilta teksteiltä Heikkinen ei vaadi täydellistä kielioppia vaan sitä, että asia tulee selväksi. Potilaskontaktejakaan ei kannata vältellä.
– Potilaat voivat olla valtavan kiinnostuneita opiskelijoista ja kommunikoida heidän kanssaan mielellään. Joku saattaa haluta käyttää kielitaitoaan, toiset opettavat selkosuomea ja sanoja suomeksi, Heikkinen iloitsee.
Lapin ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteisessä KulttuuriOsaaja-hankkeessa tuetaan kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden pääsyä työelämään. Hankkeessa tehtiin kysely työharjoittelupaikoille, ja tulosten mukaan opiskelijoiden ohjaajat ovat kiinnostuneita harjaannuttamaan omaakin kielitaitoaan.
Voisiko ohjaaja käyttää osan työajastaan selkosuomen verkko-opintoihin ja englannin kielen taidon tukemiseen? Tärkein työväline on Heikkisen mukaan kuitenkin avoin ja hyväksyvä asenne.
– Ohjaajan on hyvä muistaa, että on oman alansa ammattilainen. Sitä opiskelija arvostaa niin korkealle, että kieliongelmat painavat vähemmän.
Teksti Mari Schildt
Kuva Shutterstock
Hoitotyön lehtori Kirsi Heikkinen työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa Kemin kampuksella. Hän on taustaltaan tehohoitaja.
Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 2/2023. Lue koko lehti.
