Suomen Sairaanhoitajat haluaa eurovaaliteeseillään kiinnittää huomiota sairaanhoitajien tärkeään rooliin Euroopan kriisinsietokyvyn ja huoltovarmuuden turvaajina. Koko ajan paheneva sairaanhoitajapula on merkittävä turvallisuuspoliittinen uhka ja sen ratkaiseminen edellyttää EU-tasoisia päätöksiä. EU:n tulee aktiivisesti etsiä ratkaisuja sairaanhoitajapulan helpottamiseen ja tehdä jäsenmaille suositukset sen ratkaisemiseksi.
EU-maissa on oltava tarpeeksi sairaanhoitajia hoitamaan väestöä niin normaalioloissa kuin mahdollisissa kriisi- ja poikkeustilanteissa, ja varmistamaan asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutuminen hoitotyössä. Siksi EU-tasolla on oltava käsitys sairaanhoitajapulan laajuudesta ja sen vaikutuksista. Nämä asiat liittyvät mitä suurimassa määrin eurooppalaiseen kriisinsietokykyyn ja huoltovarmuuteen.
”Sairaanhoitajapulan ratkaisemiseminen on kaikkein tärkein eurovaaliteesimme. Ellemme EU:n jäsenmaissa pysty hoitamaan väestöä turvallisesti normaalioloissa, kuinka kykenemme siihen kriisin aikana, jolloin tarvitaan laajaa jäsenvaltioiden välistä koordinointia ja yhteistyötä?” kysyy Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Heljä Lundgrén-Laine.
Nämä neljä teesiä on Suomen Sairaanhoitajien mielestä pidettävä mielessä, jotta EU:n huoltovarmuus ja kriisinsietokyky voidaan varmistaa kaikissa tilanteissa:
- Euroopan sairaanhoitajapula on ratkaistava Euroopassa
- Euroopan on koulutettava sairaanhoitajansa itse
- Sairaanhoitajien ja hoitotyön johtajien kelpoisuus- ja pätevyysvaatimuksia ei saa madaltaa
- Euroopassa on oltava vahva hoitotyön johto.
Suomen Sairaanhoitajat näkee selkeän tarpeen Euroopan tason yhteistyölle ja yhteisille linjauksille: paikallisen ja kansallisen toimimisen lisäksi asioita on ratkottava isommassa mittakaavassa.
”Eurooppalainen terveydenhuolto nousee valtavan tärkeäksi yhteiseksi asiaksi, kun aletaan puhua kriisinsietokyvystä ja huoltovarmuudesta. Sairaanhoitajat ovat terveydenhuollon suurin ammattiryhmä. Nyt on aika nostaa heidän merkityksensä ja keskeinen roolinsa mukaan keskusteluun. Tämän asian noteeraaminen on kriittisen tärkeää” Lundgrén-Laine painottaa.
Suomen Sairaanhoitajat on perustamisestaan asti tehnyt kansainvälisistä yhteistyötä monien järjestöjen, yhdistysten ja organisaatioiden kanssa.
”Olemme jäseninä ja toimimme yhteistyössä muun muassa kansainvälisen sairaanhoitajaliiton, Euroopan sairaanhoitajaliiton sekä pohjoismaisen sairaanhoitajaliiton kanssa. Näissä teeseissä esiin nostamamme asiat toistuvat myös useissa yhteisissä kannanotoissa, mutta toistaiseksi todelliset ratkaisut ovat jääneet vaatimattomiksi” sanoo Suomen Sairaanhoitajien asiantuntija, kansainvälisistä asioista vastaava Anna Suutarla.
Teeseillään Suomen Sairaanhoitajat haluaa kiinnittää huomiota myös sairaanhoitajien ja hoitotyön johtajien kelpoisuus- ja pätevyysvaatimuksien madaltamisen uhkiin Euroopassa.
”Näemme todellisen ja uskoaksemme nopeasti todentuvan hoitotyön laadun ja osaamistason romahtamisen, jos säästösyihin tai resursseihin vedoten sairaanhoitajapulaa ja hoitotyön johtajapulaa lähdetään näennäisratkaisemaan kelpoisuus- ja pätevyysvaatimuksia madaltamalla. Asiakkaan ja potilaan tulee saada parasta mahdollista, tietoon ja tutkimukseen perustuvaa hoitoa koulutettujen hoitotyön ammattilaisten toteuttamana” puheenjohtaja Lundgrén-Laine korostaa.
Suomen Sairaanhoitajat pyrkii teeseillään siihen, että EU:n alueella oltaisiin globaalisti sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijöitä ja suunnannäyttäjiä. EU:n tulee olla edelläkävijä myös eettisessä rekrytoinnissa. Sairaanhoitajien haaliminen muista maista, jotka tarvitsevat omat ammattilaisensa, ei ole kestävä ratkaisu sairaanhoitajapulaan.
”Me uskomme, että ennakoimalla ja varautumalla voidaan EU:ssa selättää isojakin haasteita. Eurovaaliteesimme ohjaavat ratkaisemaan sairaanhoitajapulaa oikeaan suuntaan. Paikallisilla ja kansallisilla tasoilla ei ole tähän mennessä reagoitu tai varauduttu riittävästi hoitotyön romahtamisen uhkiin ja sairaanhoitajien joukkopakoon alalta. Emme halua sairaanhoitajien ammattikunnan katoavan maailmankartalta, sillä sen myötä kaatuisivat myös terveydenhuoltojärjestelmät” sanoo Heljä Lundgrén-Laine.
Olen eläkkeellä oleva sairaanhoitaja ja teen jkv keikkatyötä.
Huolestuttaa nykymeno ja huono,epäystävällinen käytös työpaikoilla.
Esimiehet ovat kaukana tapahtumista omissa työhuoneissaan.
Arvostus hoitotyöhön on laskenut merkittävästi.Kadoksissa etiikka.
Hei
Kyllä, hyvä EU- teesit ja tavoitteet.
Keskustelin erikoissairaanhoidon lastenlääkärin kanssa. Yhteistyö ja tiimien työhön hoitotyössä kaikilla tasoilla on syytä panostaa.
Sairaanhoitajien koulutuksessa tulee kertoa, että teemme tiimityötä potilaan/asiakkaan parhaaksi näyttöön perustuen monitieteenalaisesti. Arvostamme osaamista ja laadukasta koulutusta, johon maamme onkin panostanut runsaasti AMK, YAMK:hon sosiaali-ja terveysalalla. Lastenlääkärin mukaan yhteistyö monitieteisesti on hukkaantunut arjessa esimerkiksi sairaalassa.
Tieteenalojen lokeroituminen ja yhteistyön hajoaminen ei edistä mitään, kaikkihan tähtäävät parhaaseen mahdolliseen hoidon ja kuntoutuksen tulokseen sekä tasoon potilailla/asiakkailla.
Monialainen tiedonintressi näyttäisi nyt puuttuvan, kun esimerkiksi sote-alueille on palkattu muulta kuin hoitotieteen alalta runsaasti väkeä koordinoimaan ja kehittämään potilashoidon ja asiakkuuksien polkuja sekä hoidon saatavuutta.
Hoidon saatavuus on ongelma hyvinvointialueilla, tähän tarvitaan sairaanhoitajien ammatillisen osaamisen tuomaa tietoa, jotta oikeat potilaat hoidetaan oikeassa paikassa. Koulutetun osaajien alalta pako tulee yhteiskunnalle kalliiksi ja sitä hintaa maksavat myös apua tarvitsevat sekä sairaat potilaat/asiakkaat.
yt .Päivi Ahokas TtM, esh YAMK
Terveydenhuollon ammattilaisia tarvitaan huomattavasti lisää, erityisesti sairaanhoitajia. On tärkeää, että jäsenvaltiot sitoutuvat ratkaisemaan sairaanhoitajapulansa ensisijaisesti omilla resursseillaan. Kansainvälinen rekrytointi ei voi olla pitkäaikainen ratkaisu tähän ongelmaan, vaan jokaisen maan on panostettava sairaanhoitajien koulutukseen ja rekrytointiin omista kansalaisistaan käsin.
Työnjohdon hallinnon kehittäminen on olennainen osa terveydenhuollon toiminnan tehostamista. On tärkeää, että terveydenhuollon hallinto ja hoitotyö erotetaan selkeämmin toisistaan, jotta resurssit ja johtamiskäytännöt voivat kohdistua tehokkaasti kumpaankin osa-alueeseen.
Sairaanhoitajien palkkaus on nostettava tasolle, joka tekee työstä houkuttelevan ja kannustavan. Sairaanhoitajat tekevät usein raskasta ja vaativaa työtä, ja heidän panoksensa terveydenhuollon toimivuuden kannalta on korvaamaton. Siksi on oikeudenmukaista ja tärkeää, että heidän työpanoksensa tunnustetaan myös palkkauksessa.