Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi Asiointipalvelu

Yhteiskehittäminen ratkaisuna hoitajien työhyvinvointiin?

uutinen

Hoitajien jaksamista ovat koetelleet niin pandemia, heikot julkisen talouden resurssit, työtaistelutoimet kuin hyvinvointialueisiin liittyvät uudistukset. Ratkaisuja on löydettävä ja yhteiskehittäminen voisi olla keino löytää monista hyvistä ideoista ne kaikkein toimivimmat.

Mitä yhteiskehittäminen on?

Mikäli toimintoja kehitetään irrallaan ihmisistä, joihin kehittäminen kohdistuu, on riskinä, että pyritään ratkaisemaan vääriä asioita. Saatetaan löytää toimimattomia ratkaisuja, eikä hyvinkään ratkaisuihin välttämättä sitouduta, mikäli kehittäminen tulee työyhteisöön sen ulkopuolelta. Yhteiskehittämisessä varmistetaan, että mukana kehittämisessä ovat kaikki oikeat toimijat, henkilöt ja tahot. Yhteiskehittämällä on mahdollista luoda työyhteisöihin toimintatapoja, jotka ovat mielekkäitä sekä yksilöille että työyhteisölle. Kokoamalla erilaisia ihmisiä ja näkökulmia yhteen, pyritään tunnistamaan parhaat kehittämissuunnat ja etsitään yhteisiä ratkaisuja, jotka on mahdollista toteuttaa. (Lydén, 2018.)

Yhteiskehittäminen mahdollistaa kuulluksi tulemisen. Ääneen pääsevät sen avulla kaikki työyhteisön jäsenet, koska aktiivisempien työntekijöiden näkemys ei välttämättä edusta koko yhteisön tai kaikkien osallistujien mielipidettä. Yhteiskehittäminen antaa tunteen siitä, että pystyy vaikuttamaan asioihin. Tämä lisää työhyvinvointia. (Deci & Ryan, 2000.)

Yhteiskehittämisessä käytetään usein palvelumuotoilun menetelmiä tai muotoiluajattelua. Kyseessä on kontrolloitu prosessi, joka tähtää tulevaisuuteen.  Prosessi ei kuitenkaan ole tyypillisesti suoraviivainen, vaan sen kaikki vaiheet voivat toistua useita kertoja. Vaiheet ovat nopeita. Tavallisesta suunnitteluprosessista eroten muotoiluprosessin ideointivaihe alkaa vasta syvällisen käyttäjäymmärryksen saavuttamisen jälkeen. Työhyvinvointiin liittyvissä muotoiluprosesseissa tämä tarkoittaa sitä, että ensin varmistetaan mahdollisimman hyvin yhteinen ymmärrys käsillä olevasta ongelmasta. Ratkaisuja lähdetään etsimään yhdessä vasta sitten, kun ollaan varmoja, että ollaan löydetty oikea ongelma. (Ojasalo ym. 2014.)

Työhyvinvointia voi parantaa yhteiskehittämällä

Suomen Sairaanhoitajien ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteisessä Hyvinvoiva terveydenhuolto -hankkeessa tavoitteena on edistää terveydenhuoltohenkilökunnan työssäjaksamista, sekä lisätä ja ylläpitää alan vetovoimaa. Hankkeen tarkoituksena on toimia pitkäjänteisesti yhteiskehittäen uusia toimintamalleja ja innovaatioita terveydenhuoltoalalla jaksamisen ja työn houkuttelevuuden tueksi. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Hanke jatkuu 2023 vuoden loppuun asti.

Hankkeen aikana on järjestetty työhyvinvoinnin työpajoja erilaisissa terveydenhuollon työyksiköissä ja etätyöpajoina, joihin on kutsuttu Suomen sairaanhoitajat ry:n jäseniä ympäri Suomea. Tämän lisäksi Laurea ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat ovat osallistuneet hankkeessa toteutettaviin kehittämistehtäviin.

Loppuvaiheen sairaanhoitajaopiskelijat ovat tehneet esimerkiksi havaintoja yhteiskehittämisestä työhyvinvoinnin tukena:

• Löytyy oikeat kehittämisen kohteet ja oikeat ratkaisut – ideat rikastuvat, kun niitä miettii yhdessä. Lisää yhteishenkeä, vähentää kuppikuntia.

• Dialogisuus – vaatii rohkeutta. Voi tulla yllätyksiäkin.

• Vastuu jakautuu, ei vain esihenkilön vastuulla vaan työhyvinvointi koko tiimin ja kaikkien yksilöiden summa.

• Kynnys kehittämiseen madaltuu, kun ei tarvitse itse tietää kaikkea. Voi kysyä kollegoilta.

• Yhteiskehittämisen prosessissa etsitään yhdessä tasaveroisina kumppaneina uusia ratkaisuja.

Olemme hankkeessa koonneet alle esimerkkejä siitä yhteiskehittäminen voisi olla.

Pohdi ja kokeile esimerkiksi näitä:

Miten ja milloin puhutaan työstä? Sovitaan yhteinen foorumi, jossa on aikaa keskustella työhön liittävistä asioista. Annetaan tilaa ajatuksille, luodaan yhteistä ymmärrystä, tunnistetaan kehittämisen kohteita, iloitaan onnistumisista.

Tehdäänkö oikeita asioita? Valitse tarkkailujaksoksi esimerkiksi vuorokausi ja tietty huone. Pyydä jokaista huoneessa käynyttä ammattilaista kirjaamaan esimerkiksi kanslian seinälle liimalapulle ajankohdan, jolloin on käynyt huoneessa ja lyhyen kuvauksen siitä, mitä siellä on tehnyt, tyyliin ”12:30, lähihoitaja käy keräämässä lounasastiat”. Tarkastelkaa seuraavalla osastotunnilla kertynyttä dataa. Onko päällekkäisyyksiä? Voisiko joitain käyntejä yhdistää? Jääkö jotain puuttumaan?

Kulkeeko tieto? Tee yhdessä koko henkilökunnan kanssa kartta, jossa tutkitaan tiedon kulkua eri ammattiryhmien ja ihmisryhmien välillä. Miten tieto kulkee hoitajalta lääkärille? Omaiselta hoitajalle? Sosiaalityöntekijältä potilaalle? Voit valita karttaan kuvaavia symboleja ja värejä. Mitä välineitä tiedon siirtämisessä käytetään, millaista tietoa siirtyy? Pohdi sitten, kuinka tieto voisi kulkea paremmin.

Viestinkö ymmärrettävästi? Pyydä jotain oman työsi ulkopuolista henkilöä lukemaan esimerkiksi jaetut potilasohjeet. Onko käytetty ymmärrettävää kieltä? Ovatko termit selkeitä? Hahmottuuko prosessi?

Jatkamme edelleen hankkeen aikana työhyvinvointityöpajojen järjestämistä työyksiköissä. Ota yhteyttä, mikäli haluat kuulla aiheesta lisää tai olisit kiinnostunut työpajasta omassa yksikössäsi. Löydät hankkeen verkkosivuilta www.hyvinvoivaterveydenhuolto.fi, jossa voit täyttää yhteydenottolomakkeen.

Lähteet:

Deci R. & Ryan E., 2000. Self-Determination Theory and the Facilitation of Intrinsic Motivation, Social Development, and Well-Being. 0080.tif (selfdeterminationtheory.org)

Lydén H., 2018. Yhteiskehittäminen vapaaehtoistoiminnassa. Toimintaympäristönä Pusulan alue seurakunta. ONT_Lyden.pdf (theseus.fi)

Ojasalo K., Moilanen T. ja Ritalahti J., 2014 Kehittämistyön menetelmät. SanomaPro, Helsinki. ISBN: 9789526326955.

Teksti: Hilkka Lydén ja Laura Tahvanainen, Laurea-ammattikorkeakoulu; Birgitta Tetri, Suomen Sairaanhoitajat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

sulje
Lue lisää ja liity!