Tietokoneavusteinen kognitiivinen kuntoutus on tutkittu menetelmä, jonka avulla voidaan parantaa kognitiivisia taitoja kuten keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta, muistia, suunnitelmallisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Sen keskeisenä tavoitteena on toiminnanohjauksen kohentaminen keskittymällä kognitiivisten strategioiden ja metakognitioiden parantamiseen yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Tietokoneavusteista kognitiivista kuntoutusta voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmämuotoisena. Kognitiivisessa kuntoutuksessa käytetään tarkoitusta varten kehitettyjä tietokoneohjelmia kuten CIRCuiTS ja Cogmed. Tietokoneharjoittelun lisäksi kuntoutuksessa käytetään psykoedukatiivista keskustelua. Keskustelun tarkoituksena on vaihtaa oppimiskokemuksia ja miettiä, miten opittua voisi hyödyntää omassa arjessa. Keskusteluun yhdistetään myös suunniteltua tekemistä. Kuntoutuksella pyritään siirtovaikutukseen, joka näkyy kuntoutuksessa harjoiteltujen taitojen vähittäisenä siirtymisenä arjen toimintoihin, opintoihin ja työelämään.
Toimintakyky kohenee
Kognitiivisen kuntoutuksen tähänastisissa vaikuttavuustutkimuksissa on todettu muun muassa kohtalaista vaikutusta kognitioon ja toimintakykyyn. Lisäksi on todettu psykiatristen oireiden vähenemistä ja psykososiaalisen toimintakyvyn kohenemista. Poliklinikan ryhmäläisten antamassa laadullisessa palautteessa ovat toistuneet seuraavat myönteiset tulokset:
- suurin anti oli sosiaalinen puoli
- pääsi jakamaan omia ajatuksia
- aiheet olivat sellaisia, mitä ei ole muualla tullut vastaan
- omista pulmista lähtevät keskustelut olivat antoisia
- muilta ryhmäläisiltä saatu tuki oli merkityksellistä
- toisten vaikeuksista kuuleminen auttoi
- ryhmä antoi sisältöä päiviin
- arjessa oli helpompi keskittyä
Miksi juuri psykoosin hoitoon?
Kognitiivinen kuntoutus on nykytiedon valossa yksi merkittävimmistä psykoosin hoitomuodoista. Psykoosisairauteen liittyy lähes poikkeuksetta kognitiivisia oireita. Niiden varhainen tunnistaminen ja kuntoutus ovat erittäin tärkeää, jotta ne eivät hidasta toipumista ja heikennä pitkäaikaisesti psykoosiin sairastuneen henkilön arjen toimintakykyä.
Teksti Hanna Nokio, sairaanhoitaja, Varhaispsykoosikeskus, HUS, Psykiatria
Laura Salmijärvi, psykologi, Varhaispsykoosikeskus, HUS, Psykiatria
Kuva Leena Koskela ja Shutterstock
Psykoosi 2019
Psykoosien psykososiaalisen hoidon mahdollisuudet 2020-luvulla
31.1.–1.2.2019, Scandic Park, Helsinki
Lue myös: Psykoosin taustalla kummitteleekin trauma
Lue myös: Avoimen dialogin tulokset ovat merkittäviä
Lue myös: Uutta ymmärrystä etsimässä
Lue lisää: Miten ymmärtää psykoosia
