Euroopan sairaanhoitajat eli EFN (European Federation of Nurses Associations) oli koolla Brysselissä 10.-12.4.2019. Yksi kokouksen isoja aiheita oli ammattipätevyysdirektiivi ja sen päivittäminen, erityisesti liitteen V (liite V.5.2.1) osalta, jossa määritellään sairaanhoitajakoulutuksen konkreettisia sisältöjä.
Kokouksessa meitä aiheeseen johdattivat Euroopan komissiosta Agata Walaszszyk-Terrasse ja tutkimuslaitos SPARK:sta Maria Domingueaz ja Peter McNally. Komissio on valinnut SPARK:n tekemään asiassa tarpeellisen taustaselvityksen.
Suomea edustivat kokouksessa puheenjohtaja Nina Hahtela ja kansainvälisten asioiden päällikkö Anna Suutarla.
Miksi asia on kiinnostava?
Ammattipätevyysdirektiivi kuvaa yhteiset vähimmäisvaatimukset sairaanhoitajan peruskoulutukselle ja niihin on sitouduttava kussakin jäsenmaassa.
Ammattipätevyysdirektiivi (direktiivi 2005/36/EY, muokattu direktiivillä 2013/55/EU) päivitettiin loppuvuodesta 2013 ja jäsenvaltioiden oli saatettava muutokset osaksi lainsäädäntöään viimeistään alkuvuonna 2016. Direktiivi määrittää menettelytavat, joiden mukaisesti kunkin jäsenvaltion on tunnustettava Euroopan unionin kansalaisen toisessa jäsenvaltiossa hankkima koulutus tai ammattipätevyys, kun kyseessä on säännelty ammatti, kuten sairaanhoitaja.
Päivitettyyn direktiiviin kirjattiin 2013 uutuutena kahdeksan sairaanhoitajan ydinkompetenssia. Sen lisäksi on direktiivin erillisessä liitteessä (liite V.5.2.1) luettelo sairaanhoitajan koulutukseen vähintään sisältyvistä osista ja oppiaineista, mutta tätä liitettä ei silloin samassa yhteydessä muutettu. Olemme odottaneet sen päivittämistä pitkään ja nyt muutostyö on käynnistynyt!
Tällä hetkellä liite V on kovin vanhanaikainen ja lääketiedekeskeinen eikä heijasta sairaanhoitajan ammatin tai koulutuksen nykytilaa tai niitä kompetensseja, jotka vuonna 2013 kirjattiin direktiiviin. Päivittämistyölle on siis näkemyksemme mukaan ehdoton tarve.
Jäsenmaita kuullaan
SPARK ja komissio valmistelevat parhaillaan yhdessä kyselylomaketta, joka lähtee vielä tänä keväänä kuhunkin jäsenmaahan erikseen valituille asiantuntijaorganisaatioille. Toistaiseksi ei ole tietoa näistä organisaatioista. Ne edustavat ainakin rekisteröinti/sääntelyviranomaisia, hoitotyön koulutusta ja sairaanhoitajaliittoja.
Kyselylomake selvittelee laajasti jäsenmaiden kokonaistilannetta terveydenhuollon ja sairaanhoitajan työn ja koulutuksen osalta, kompleksisessa ympäristössä. Myös tieteellinen ja tekninen kehitys huomioidaan. Loppuvuodesta 2019 järjestetään asian äärellä työpaja.
Taustatutkimuksen kaikkiaan tulee olla valmis ensi vuoden keväällä ja päivittämistyö etenee sen pohjalta.
Vaikka kerätty tieto nyt kerätään vain tätä päivittämistyötä varten, komission edustaja ei pitänyt mahdottomana, että sitä voidaan jatkossa hyödyntää myös muunlaiseen yhteis-, selvitys- ja kehittämistyöhön. Siksi hän kannusti, että tietoa ja ehdotuksia kannattaa kuvata tulevalla lomakkeella laajasti, myös laadun näkökulmasta.
EFN:n jäsenmaat ovat jo muutama vuosi sitten valmistelleet komptenssikehyksen ja taustapaperin , joiden mukaisesti toivomme, että sisältöä päivitetään. On tärkeää, että puhumme sairaanhoitajayhteisöissä nyt samalla äänellä ja sisällöillä ja viemme näkemyksiämme eteenpäin eri foorumeilla.
Komission edustaja tähdensi, että nyt voidaan päivittää direktiiviä ja liitettä V vain sairaanhoitajan taito- ja tietosisällön osalta, ei muutoin. Muuttumattomana pysyy esimerkiksi se, että koulutuksen tulee olla vähintään 3 vuotta ja 4600 tuntia ja vähintään 2300 tuntia tulee olla kliinistä harjoittelua. Komission edustaja myös muistutti, että kliinisen harjoittelun osuus tulee tapahtua suorassa potilastyössä, ei esimerkiksi simulaatioympäristössä.
Lisätietoja:
Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja, EFN:n varapuheenjohtaja, nina.hahtela(at) sairaanhoitajat.fi
Anna Suutarla, Sairaanhoitajaliiton kansainvälisten asioiden päällikkö, anna.suutarla(at) sairaanhoitajat.fi
Kehittämistä myös kansallisesti
Parhaillaan on meillä kansallisestikin käynnissä kehittämistyötä sairaanhoitajakoulutuksessa.
Yleissairaanhoitajan ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (yleSHarviointi) -hanke auttaa varmistamaan, että sairaanhoitajan työssä edellytettävä osaaminen on Suomessa myös tulevaisuudessa riittävää. Hankkeen päätuotteet ovat sairaanhoitajan kliinisen osaamisen ohjauksen ja arvioinnin menetelmät ja yleissairaanhoitajan ammatillisen perusosaamisen arviointimenetelmät (valtakunnallinen koe).
Valtakunnalliset osaamisvaatimukset juurrutetaan sairaanhoitajatutkinnon vuoden 2020 opetussuunnitelmiin ja siitä eteenpäin myös täydennyskoulutusohjelmiin. Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt on juuri hiljan julkaistu.
