– Psyykkinen trauma on yksi merkittävä psykoosiriskiin liittyvä tekijä. Tällä hetkellä on jo olemassa varsin varmaa tutkimustietoa, jonka mukaan lapsuusiän psyykkinen traumatisaaatio on itsenäinen psykoosiin sairastuminen riskitekijä ja moninkertaistaa sairastumisriskin, toteaa psykoterapeutti ja psykiatrian tohtori Markus Heinimaa.
Heinimaa luennoi Psykoosi 2019 -symposiumissa psyykkisen trauman ja psykoosien yhteydestä. Hän on ollut mukana monissa Suomessa tehdyissä ensipsykoosiin keskittyvissä tutkimuksissa.
– Suurin osa ensipsykooseista puhkeaa aikuistumisen kynnyksellä, kun omien siipien pitäisi alkaa kantaa. Kaveri, joka päälle päin näyttää toimintakykyiseltä tuleekin selittämättömän ahdistuneeksi eikä tunnu selviävän enää mistään.
Maalaisjärjelläkin ajateltuna on selvää, että isot tapahtumat, kuten sodan jalkoihin jääminen tai kidutus voivat murtaa aikuisen psyykkisesti.
– Varsinkin akuuteissa kriisitilanteissa todellisuudentajun lyhytaikainen hämärtyminen on helppo ymmärtää. Tässä vaiheessa ei edes puhuta psykoosista, vaan pyritään hoitamaan akuuttia traumaa.
Lapsen traumatisoitumiseen riittää paljon sotaa pienemmältä vaikuttava kuorma.
– Psyykkisen trauman lähteenä on usein vuorovaikutukseen liittyvä tapahtuma, jota ihminen ei pysty käsittelemään. Alle kymmenvuotiaalle voi riittää toistuva, turvattomuutta aiheuttava tilanne, jonka kanssa hän jää yksin.
Esimerkiksi koulukiusaaminen tai perheväkivalta voivat olla merkittäviä psykoosille altistavia tekijöitä lapsen elämässä. Jokainen koulukiusattu ei kuitenkaan sairastu, vaan useimmista tulee tasapainoisia aikuisia.
– Epävakaat ja turvattomat kasvuolosuhteet sekä henkinen laiminlyönti ovat asioita, jotka vaikuttavat identiteetin kehittymiseen ja valmiuteen kohdata iän mukana tulevia muutoshaasteita.
Yhtä lailla turvalliset ja hyvät vuorovaikutussuhteet voivat tasapainottaa lapsen kehitystä, vaikka elämässä muuten olisi traumaattisia kokemuksia.
Kuinka suuri osa psykoosiin sairastuneista on traumatisoitunut jossain vaiheessa elämäänsä, ei ole yksiselitteistä vastausta. Heinimaa kuitenkin toivoo, että kun ymmärrys traumaattisten kokemusten vaikutuksista psykoosien syntyyn syvenee, hoidossa huomioidaan varhaiset ja myöhemmätkin traumakokemukset nykyistä paremmin.
Traumaterapioilla voi olla enemmän tarjottavaa psykoosien hoidossa kuin aiemmin on ajateltu.
–Esimerkiksi EMDR-terapian ja altistusterapian käytöstä kroonista psykoosia sairastavilla, traumatisoituneilla potilailla on olemassa korkeatasoista tutkimustietoa. Tutkimusten mukaan näiden hoitomenetelmien käyttö psykoosipotilaiden traumaattisten kokemusten hoidossa on sekä turvallista että hyödyllistä.
Teksti Suvi Leppiniemi Kuva Markus Heinimaan yksityisalbumi ja Shutterstock
Psykoosi 2019
Psykoosien psykososiaalisen hoidon mahdollisuudet 2020-luvulla
31.1.–1.2.2019, Scandic Park, Helsinki
Lue myös: Uutta ymmärrystä etsimässä
Lue myös: Kognitiivinen kuntoutus – yksi merkittävimmistä psykoosin hoitomuodoista
